Luokanopettajien näkemyksiä kulttuuriperintökasvatuksesta alakoulun monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa
Mattila, Eeva (2025-11-14)
Luokanopettajien näkemyksiä kulttuuriperintökasvatuksesta alakoulun monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa
(14.11.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251211117757
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251211117757
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani käsittelee luokanopettajien näkemyksiä kulttuuriperintökasvatuksesta osana alakoulun monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Tutkimus jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa selvitän, millaisia näkemyksiä kulttuuriperintökasvatuksen sisällöistä luokanopettajilla on ja millaisia tavoitteita he kulttuuriperintökasvatukselle asettavat. Toisessa osassa tarkastelen, miten kulttuuriperintökasvatusta sisältäviä monialaisia oppimiskokonaisuuksia toteutetaan.
Tutkimuksen kohteena ovat luokanopettajat, jotka ovat järjestäneet kulttuuriperintökasvatusta sisältävän monialaisen oppimiskokonaisuuden. Tutkimukseen osallistui kuusi luokanopettajaa. Toteutin tutkimuksen laadullisena tutkimuksena. Aineisto koostuu luokanopettajien haastatteluista. Keräsin aineiston lukuvuoden 2021–2022 aikana etäyhteyksin. Tein haastatteluaineistolle laadullisen sisällönanalyysin.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että luokanopettajat käsittävät kulttuuriperintökasvatuksen sisältöjen ja tavoitteiden hyödyntävän paikallista ja kansallista kulttuuriperintöä. Luokanopettajien toteuttama kulttuuriperintökasvatus käsitti elävää perintöä, historiatietoisuutta ja sukupolvien välisyyttä, rakennusperintöä, kulttuuriympäristöjä ja taidetta. Kulttuuriperintökasvatukselle asetetut tavoitteet jakaantuivat kulttuuriperintötietoja- ja taitoja edistäviin tavoitteisiin sekä yleisiin koulunkäynnin ja oppiainekohtaisiin tavoitteisin. Luokanopettajat käsittivät kulttuuriperintötietojen ja -taitojen edistämisen vaikuttavan kulttuuriperinnön arvostukseen.
Luokanopettajat toteuttivat kulttuuriperintökasvatusta sisältäviä oppimiskokonaisuuksia erilaisin toteutustavoin ja eri oppiaineiden lähtökohdista käsin. Luokanopettajat yhdistivät oppimiskokonaisuuden toteutuksessa useita oppiaineita. Aineistoanalyysi osoitti, että oppilailla oli vain vähän vaikutusmahdollisuuksia kulttuuriperintökasvatuksen sisältöjen valintaan.
Tutkimuksen kohteena ovat luokanopettajat, jotka ovat järjestäneet kulttuuriperintökasvatusta sisältävän monialaisen oppimiskokonaisuuden. Tutkimukseen osallistui kuusi luokanopettajaa. Toteutin tutkimuksen laadullisena tutkimuksena. Aineisto koostuu luokanopettajien haastatteluista. Keräsin aineiston lukuvuoden 2021–2022 aikana etäyhteyksin. Tein haastatteluaineistolle laadullisen sisällönanalyysin.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että luokanopettajat käsittävät kulttuuriperintökasvatuksen sisältöjen ja tavoitteiden hyödyntävän paikallista ja kansallista kulttuuriperintöä. Luokanopettajien toteuttama kulttuuriperintökasvatus käsitti elävää perintöä, historiatietoisuutta ja sukupolvien välisyyttä, rakennusperintöä, kulttuuriympäristöjä ja taidetta. Kulttuuriperintökasvatukselle asetetut tavoitteet jakaantuivat kulttuuriperintötietoja- ja taitoja edistäviin tavoitteisiin sekä yleisiin koulunkäynnin ja oppiainekohtaisiin tavoitteisin. Luokanopettajat käsittivät kulttuuriperintötietojen ja -taitojen edistämisen vaikuttavan kulttuuriperinnön arvostukseen.
Luokanopettajat toteuttivat kulttuuriperintökasvatusta sisältäviä oppimiskokonaisuuksia erilaisin toteutustavoin ja eri oppiaineiden lähtökohdista käsin. Luokanopettajat yhdistivät oppimiskokonaisuuden toteutuksessa useita oppiaineita. Aineistoanalyysi osoitti, että oppilailla oli vain vähän vaikutusmahdollisuuksia kulttuuriperintökasvatuksen sisältöjen valintaan.