Vuorovaikutuksen avaimet -ryhmäintervention vaikutukset lapsensa kielenkehityksestä huolestuneiden vanhempien mentalisaatiotaitoihin sekä muut interventiosta saadut hyödyt
Viljanen, Tuula; Antrela, Janette (2025-12-02)
Vuorovaikutuksen avaimet -ryhmäintervention vaikutukset lapsensa kielenkehityksestä huolestuneiden vanhempien mentalisaatiotaitoihin sekä muut interventiosta saadut hyödyt
(02.12.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251211117498
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251211117498
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tavoitteena oli tutkia, minkälaisia muutoksia Aivoliiton Vuorovaikutuksen avaimet -ryhmäinterventiolla voidaan saada aikaan lapsensa kielenkehityksestä huolestuneiden vanhempien mentalisaatiotaidoissa sekä minkälaisia muita mahdollisia vaikutuksia ryhmäinterventiolla voi olla. Vanhempien mentalisaatiotaidot ovat merkittäviä lasten hyvinvoinnin sekä kommunikatiivisen ja kielellisen kehityksen kannalta. Erityisesti kielenkehityksen riskilasten vanhemmille varhainen tuki olisi tärkeää, joten tukea tulisi tarjota jo heti huolen herätessä. Aikaisempia tutkimuksia ei kuitenkaan ole mentalisaatiota tukevista ryhmäinterventioista kielenkehityksen riskilasten vanhemmille.
Tutkimusaineisto kerättiin Aivoliiton Vuorovaikutuksen avaimet -ryhmäinterventioon osallistuneilta vanhemmilta (n = 14). Tutkielma toteutettiin monimenetelmällisenä tutkimuksena hyödyntäen määrällistä ja laadullista aineistoa. Määrällisen aineiston analysointi toteutettiin IBM SPSS Statistics -tilastolaskentaohjelmalla ja laadullisen aineiston käyttäen teemoittelua ja avoimen koodauksen menetelmää.
Määrällisestä, Likert-asteikolla mitatusta haastatteluaineistosta havaittiin, että vanhempien mentalisaatiotaidoissa tapahtui tilastollisesti merkitsevää kohentumista. Samoin laadullisesta aineistosta nousi esiin useita mentalisaation kohentumiseen viittaavia teemoja, esimerkiksi lapsen asemaan asettumisen lisääntyminen. Määrällisestä aineistosta havaittiin, että vanhemmat kokivat intervention yleisesti hyödylliseksi. Vanhemmat olivat oppineet myös lisää tyypillisestä kielenkehityksestä sekä kommunikointia ja käyttäytymistä tukevista keinoista. Lisäksi opitut asiat näyttivät siirtyneen melko hyvin perheen arkeen. Myös laadullisesta aineistosta havaittiin vanhempien oppineen tietoja ja taitoja lasten kielenkehityksestä sekä erilaisista tukikeinoista. Lisäksi vanhemmat kertoivat hyödyistä liittyen heidän omiin tunteisiinsa sekä suhtautumiseensa lapsensa haasteisiin ja vanhemmuuteen. Vanhemmat kokivat vertaistuen erittäin merkitykselliseksi ja saivat toisilta vanhemmilta ymmärrystä sekä uusia näkökulmia.
Tulokset antavat siis viitteitä siitä, että Vuorovaikutuksen avaimet -ryhmäinterventio sopii varhaiseksi, kustannustehokkaaksi tukimuodoksi lapsensa kielenkehityksestä huolestuneille vanhemmille. Tulosten mukaan interventiolla voidaan kehittää vanhempien mentalisaatiotaitoja ja tukea vanhemmuutta monipuolisesti. Tutkimuksen otoskoko oli kuitenkin varsin pieni, mikä saattoi vaikeuttaa Likert-asteikolla mitattavien muutosten havaitsemista. Jatkotutkimuksia tulisi suorittaa suuremmalla otoskoolla.
Tutkimusaineisto kerättiin Aivoliiton Vuorovaikutuksen avaimet -ryhmäinterventioon osallistuneilta vanhemmilta (n = 14). Tutkielma toteutettiin monimenetelmällisenä tutkimuksena hyödyntäen määrällistä ja laadullista aineistoa. Määrällisen aineiston analysointi toteutettiin IBM SPSS Statistics -tilastolaskentaohjelmalla ja laadullisen aineiston käyttäen teemoittelua ja avoimen koodauksen menetelmää.
Määrällisestä, Likert-asteikolla mitatusta haastatteluaineistosta havaittiin, että vanhempien mentalisaatiotaidoissa tapahtui tilastollisesti merkitsevää kohentumista. Samoin laadullisesta aineistosta nousi esiin useita mentalisaation kohentumiseen viittaavia teemoja, esimerkiksi lapsen asemaan asettumisen lisääntyminen. Määrällisestä aineistosta havaittiin, että vanhemmat kokivat intervention yleisesti hyödylliseksi. Vanhemmat olivat oppineet myös lisää tyypillisestä kielenkehityksestä sekä kommunikointia ja käyttäytymistä tukevista keinoista. Lisäksi opitut asiat näyttivät siirtyneen melko hyvin perheen arkeen. Myös laadullisesta aineistosta havaittiin vanhempien oppineen tietoja ja taitoja lasten kielenkehityksestä sekä erilaisista tukikeinoista. Lisäksi vanhemmat kertoivat hyödyistä liittyen heidän omiin tunteisiinsa sekä suhtautumiseensa lapsensa haasteisiin ja vanhemmuuteen. Vanhemmat kokivat vertaistuen erittäin merkitykselliseksi ja saivat toisilta vanhemmilta ymmärrystä sekä uusia näkökulmia.
Tulokset antavat siis viitteitä siitä, että Vuorovaikutuksen avaimet -ryhmäinterventio sopii varhaiseksi, kustannustehokkaaksi tukimuodoksi lapsensa kielenkehityksestä huolestuneille vanhemmille. Tulosten mukaan interventiolla voidaan kehittää vanhempien mentalisaatiotaitoja ja tukea vanhemmuutta monipuolisesti. Tutkimuksen otoskoko oli kuitenkin varsin pieni, mikä saattoi vaikeuttaa Likert-asteikolla mitattavien muutosten havaitsemista. Jatkotutkimuksia tulisi suorittaa suuremmalla otoskoolla.