Raunioksi vai remonttikohteeksi? Ruotsin piispanlinnojen kohtalo 1520-luvun reformaation seurauksena
Pihlajaniemi, Elise (2025-11-02)
Raunioksi vai remonttikohteeksi? Ruotsin piispanlinnojen kohtalo 1520-luvun reformaation seurauksena
(02.11.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251215119108
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251215119108
Tiivistelmä
Ruotsin historiassa 1520-luku oli tapahtumien vuosikymmen. Ruotsi erosi Kalmarin unionista, Tukholman verilöyly vähensi maan vaikutusvaltaisimpia sukuja ja Vasa-sukuun kuulunut nuori Gustav Eriksson valittiin Ruotsin uudeksi kuninkaaksi, Gustav I:ksi. Uuden kuninkaan myötävaikutuksella Ruotsin valtio irtaantui reformaation myötä katolisen kirkon vallasta ja kirkon maat sekä omaisuus joutui uudelleen jaettaviksi. Poliittiset tapahtumat koskettivat myös materiaalista kulttuuria, keskiaikaista katolisuutta edustavia rakennuksia kuten luostareita sekä piispanlinnoja.
Tässä pro gradussa tutkimuskysymykseni kuului, mikä oli Ruotsin valtakunnassa sijainneiden, 1520-luvulla toiminnassa olleiden katolisen kirkon piispanlinnojen (14 kpl) kohtalo reformaation jälkeen. Selvitin lisäksi, mitkä tekijät mahdollisesti yhdistivät samanlaisen kohtalon kokeneita linnoja. Tutkimukseni teoreettisena taustana käytin kuvainriistoon liittyviä ikonoklasmin, iconoclashin eli kuvakalskeen sekä slightingin (suom. vähättelyn) käsitteitä.
Tärkein tutkimustulokseni on piispanlinnojen reformaation ajan jälkeisten eri kohtaloiden luokittelu. Havaitsin, että piispanlinna saatettiin reformaation jälkeen 1500-luvun ensimmäisellä puoliskolla kunnostaa joko uuteen käyttötarkoitukseen tai purkaa, tai vaihtoehtoisesti jättää rappeutumaan tai edelleen kirkolliseen käyttöön. Linnan kuulumiseen johonkin edellä mainituista luokista ei tunnu olevan syynä linnan maantieteellinen sijainti tai linnan puolustuskyky.
Tulkintani on, että joidenkin linnojen kohdalla lopputulokseen saattoi vaikuttaa hallitsijan henkilökohtainen suhde. Näyttäisi vaikuttavan siltä, että juuri ne linnat, joissa kuningas oli itse vieraillut, asunut, tai joissa hänen uralleen oli tapahtunut jotain merkittävää, olivat niitä, joiden kunnostamiseen uuteen käyttötarkoitukseen uhrattiin rajallisia resursseja. Varmistuksen tälle tulkinnalle tosin saattaa saada vain tarkalla historiallisten lähteiden lähiluvulla sekä kattavilla ja laajoilla arkeologisilla tutkimuksilla.
Tässä pro gradussa tutkimuskysymykseni kuului, mikä oli Ruotsin valtakunnassa sijainneiden, 1520-luvulla toiminnassa olleiden katolisen kirkon piispanlinnojen (14 kpl) kohtalo reformaation jälkeen. Selvitin lisäksi, mitkä tekijät mahdollisesti yhdistivät samanlaisen kohtalon kokeneita linnoja. Tutkimukseni teoreettisena taustana käytin kuvainriistoon liittyviä ikonoklasmin, iconoclashin eli kuvakalskeen sekä slightingin (suom. vähättelyn) käsitteitä.
Tärkein tutkimustulokseni on piispanlinnojen reformaation ajan jälkeisten eri kohtaloiden luokittelu. Havaitsin, että piispanlinna saatettiin reformaation jälkeen 1500-luvun ensimmäisellä puoliskolla kunnostaa joko uuteen käyttötarkoitukseen tai purkaa, tai vaihtoehtoisesti jättää rappeutumaan tai edelleen kirkolliseen käyttöön. Linnan kuulumiseen johonkin edellä mainituista luokista ei tunnu olevan syynä linnan maantieteellinen sijainti tai linnan puolustuskyky.
Tulkintani on, että joidenkin linnojen kohdalla lopputulokseen saattoi vaikuttaa hallitsijan henkilökohtainen suhde. Näyttäisi vaikuttavan siltä, että juuri ne linnat, joissa kuningas oli itse vieraillut, asunut, tai joissa hänen uralleen oli tapahtunut jotain merkittävää, olivat niitä, joiden kunnostamiseen uuteen käyttötarkoitukseen uhrattiin rajallisia resursseja. Varmistuksen tälle tulkinnalle tosin saattaa saada vain tarkalla historiallisten lähteiden lähiluvulla sekä kattavilla ja laajoilla arkeologisilla tutkimuksilla.