Opettajien näkemykset oppilaiden osallistamisesta yhteisopetuksen suunnitteluun
Länsmans, Viivi (2025-11-12)
Opettajien näkemykset oppilaiden osallistamisesta yhteisopetuksen suunnitteluun
Länsmans, Viivi
(12.11.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251215119231
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251215119231
Tiivistelmä
Yhteisopetus on keino toteuttaa inklusiivisen koulutuksen tavoitetta edistää jokaisen lapsen oikeutta osallistua perusopetukseen ja saada tarvitsemaansa oppimisen tukea. Suomalaisessa kasvatus- ja koulutuspolitiikassa on sitouduttu osallisuuden toteuttamiseen, ja oppimisen tuen uudistuksen myötä on vahvistettu opettajien yhteistyön merkitystä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, mitä osallistumisen mahdollisuuksia yhteisopetuksen suunnitteluun oppilaille tarjotaan ja, mitkä tekijät ja arvot vaikuttavat oppilaiden osallistamiseen opettajien kertoman mukaan. Tutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi sitä, miten opettajien puheessa ilmenevät osallisuutta ja yhteisopetusta koskevat arvot heijastuvat heidän kuvailemiinsa yhteisopetuksen suunnittelun tapoihin oppilaiden osallisuuden näkökulmasta. Tutkimus lisää ymmärrystä opettajien näkemyksistä koskien yhteisopetuksen suunnittelua ja oppilaiden osallistumisen mahdollisuuksia siinä.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui yhteisopetuksesta ja osallisuudesta. Pro gradu -tutkimus oli kvalitatiivinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Aineisto kerättiin eri puolilta Suomea yksilöetähaastatteluilla (n=7). Tutkimusjoukko koostui luokan-, aineen ja erityisopettajista, jotka ovat toteuttaneet yhteisopetusta vähintään lukukaudella 2024–2025. Koottu aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tutkimuksen mukaan opettajien arvot koskien yhteisopetusta ja osallisuutta vaikuttivat siihen, miten opettajat ottivat oppilaiden osallisuuden yhteisopetuksen suunnittelussa huomioon ja miten oppilaita osallistettiin sen suunnitteluun. Aineistoa analysoitiin suhteessa teoreettiseen viitekehykseen, joka käsitteli yhteisopetusta ja osallisuutta. Osallisuuden mahdollisuuksia verrattiin teoriaosaan, esimerkiksi Kiilakosken ja Niemen kouluosallisuuden ulottuvuuksiin ja Hartin lasten osallisuuden tikapuihin. Tutkimustulosten perusteella oppilaiden osallistumisen mahdollisuudet opetuksen suunnitteluun opettajien kertoman mukaan olivat rajalliset. Lähinnä oppilaiden osallisuus näkyi suunnittelussa välillisesti opettajan tekemien havaintojen pohjalta. Tutkimustuloksissa havaittiin, että yhteisopettajat, jotka olivat käyneet arvokeskustelua opetukseen ja oppimiseen liittyen, pitivät osallisuutta keskeisenä pedagogisena arvona ja olivat pyrkineet sen mahdollistamiseen tietoisemmin. Tulosten pohjalta voidaan tehdä johtopäätös, että kertomansa mukaan osallisuuteen sitoutuneet opettajat mahdollistavat useammilla tavoilla oppilaiden osallistumisen yhteisopetuksen suunnitteluun, kuin opettajat, jotka eivät aineiston perusteella olleet yhtä sitoutuneita osallisuuteen pedagogisena arvona.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui yhteisopetuksesta ja osallisuudesta. Pro gradu -tutkimus oli kvalitatiivinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Aineisto kerättiin eri puolilta Suomea yksilöetähaastatteluilla (n=7). Tutkimusjoukko koostui luokan-, aineen ja erityisopettajista, jotka ovat toteuttaneet yhteisopetusta vähintään lukukaudella 2024–2025. Koottu aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tutkimuksen mukaan opettajien arvot koskien yhteisopetusta ja osallisuutta vaikuttivat siihen, miten opettajat ottivat oppilaiden osallisuuden yhteisopetuksen suunnittelussa huomioon ja miten oppilaita osallistettiin sen suunnitteluun. Aineistoa analysoitiin suhteessa teoreettiseen viitekehykseen, joka käsitteli yhteisopetusta ja osallisuutta. Osallisuuden mahdollisuuksia verrattiin teoriaosaan, esimerkiksi Kiilakosken ja Niemen kouluosallisuuden ulottuvuuksiin ja Hartin lasten osallisuuden tikapuihin. Tutkimustulosten perusteella oppilaiden osallistumisen mahdollisuudet opetuksen suunnitteluun opettajien kertoman mukaan olivat rajalliset. Lähinnä oppilaiden osallisuus näkyi suunnittelussa välillisesti opettajan tekemien havaintojen pohjalta. Tutkimustuloksissa havaittiin, että yhteisopettajat, jotka olivat käyneet arvokeskustelua opetukseen ja oppimiseen liittyen, pitivät osallisuutta keskeisenä pedagogisena arvona ja olivat pyrkineet sen mahdollistamiseen tietoisemmin. Tulosten pohjalta voidaan tehdä johtopäätös, että kertomansa mukaan osallisuuteen sitoutuneet opettajat mahdollistavat useammilla tavoilla oppilaiden osallistumisen yhteisopetuksen suunnitteluun, kuin opettajat, jotka eivät aineiston perusteella olleet yhtä sitoutuneita osallisuuteen pedagogisena arvona.
