Alkuainearkkitehti- ja Reaktiotaisto-oppimispelien kehitysprosessin seuraaminen ja oppimispelien kehittämiseen vaikuttavat tekijät
Salminen, Otto (2025-12-01)
Alkuainearkkitehti- ja Reaktiotaisto-oppimispelien kehitysprosessin seuraaminen ja oppimispelien kehittämiseen vaikuttavat tekijät
(01.12.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251215119411
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251215119411
Tiivistelmä
Kehittämistutkimus noudattaa kahden kehittämissyklin kehittämistutkimuksen rakennetta. Ensimmäisen syklin aikana kerätään taustatietoa aiheesta ja kehitetään ensimmäiset kehittämistuotokset. Toinen sykli koostuu kehittämistuotosten testauksesta sekä niiden jatkokehittämisestä. Tutkimusmenetelmän aineistonkeruuna on tässä työssä käytetty teoreettista ongelma-analyysiä, päiväkirjan kirjoittamista, pienryhmäkeskustelua, havainnointia ja keskustelun äänitystä. Keskusteluvaiheeseen eli testausvaiheeseen on osallistunut kemian, matematiikan sekä fysiikan aineenopettajaopiskelijoita.
Tämä tutkimus perustuu haluun ja tarpeeseen kehittää kemian opetukseen soveltuvia oppimispelejä osaksi muita opetusmenetelmiä. Tämä kehittämistutkimus esittelee teoriaa ja työkaluja oppimispelien kehitykseen kehittämisprosessin muodossa. Tutkimus pyrkii vastaamaan neljään tutkimuskysymykseen: Miten oppimispeli rakennetaan tukemaan oppimista mahdollisimman tehokkaasti? Mitä käsityksiä matematiikan, kemian ja fysiikan aineenopettajaopiskelijoilla on oppimispelien käytöstä opetuksessa? Mikä on opetuksen näkökulmasta tehokkain tapa käyttää oppimispelejä? Miten oppimispelit näkyvät jo kemian opetuksessa?
Tälle tutkimukselle asetettuun tutkimuskysymykseen oppimispelin rakentamisesta on vastattu kehittämisprosessin kokonaisuutena. Toiseen tutkimuskysymykseen kerättiin vastausta toisen kehittämissyklin aikana testausvaiheessa pienryhmäkeskustelujen yhteydessä. Kahteen jälkimmäiseen tutkimuskysymykseen vastataan jo teoreettisen ongelma-analyysin kohdalla.
Yleisesti ottaen tutkimusprosessissa saatiin kehitettyä teoriaan pohjautuen kaksi opetukseen soveltuvaa oppimispeliä Alkuainearkkitehti ja Reaktiotaisto. Kehitettyjen oppimispelien kehittämisprosessit erosivat toisistaan merkittävästi. Alkuainearkkitehdin kehittäminen tarvitsi useamman pienen kehittämissyklin ja lopullinen versio rakentui toisen kehittämissyklin aikana täysin uudella idealla alkuperäiseen nähden. Reaktiotaiston kehittäminen oli suoraviivaisempaa ja ensimmäisen kehittämissyklin kehittämistuotos eli testattava versio säilyi lähes sellaisenaan toisen kehittämissyklin aikana.
Aineenopettajaopiskelijoiden ajatukset oppimispelien käytöstä vaihtelivat, mutta pääsääntöisesti oppimispelit nähtiin parhaiten kertaukseen soveltuvina.
Tämä tutkimus perustuu haluun ja tarpeeseen kehittää kemian opetukseen soveltuvia oppimispelejä osaksi muita opetusmenetelmiä. Tämä kehittämistutkimus esittelee teoriaa ja työkaluja oppimispelien kehitykseen kehittämisprosessin muodossa. Tutkimus pyrkii vastaamaan neljään tutkimuskysymykseen: Miten oppimispeli rakennetaan tukemaan oppimista mahdollisimman tehokkaasti? Mitä käsityksiä matematiikan, kemian ja fysiikan aineenopettajaopiskelijoilla on oppimispelien käytöstä opetuksessa? Mikä on opetuksen näkökulmasta tehokkain tapa käyttää oppimispelejä? Miten oppimispelit näkyvät jo kemian opetuksessa?
Tälle tutkimukselle asetettuun tutkimuskysymykseen oppimispelin rakentamisesta on vastattu kehittämisprosessin kokonaisuutena. Toiseen tutkimuskysymykseen kerättiin vastausta toisen kehittämissyklin aikana testausvaiheessa pienryhmäkeskustelujen yhteydessä. Kahteen jälkimmäiseen tutkimuskysymykseen vastataan jo teoreettisen ongelma-analyysin kohdalla.
Yleisesti ottaen tutkimusprosessissa saatiin kehitettyä teoriaan pohjautuen kaksi opetukseen soveltuvaa oppimispeliä Alkuainearkkitehti ja Reaktiotaisto. Kehitettyjen oppimispelien kehittämisprosessit erosivat toisistaan merkittävästi. Alkuainearkkitehdin kehittäminen tarvitsi useamman pienen kehittämissyklin ja lopullinen versio rakentui toisen kehittämissyklin aikana täysin uudella idealla alkuperäiseen nähden. Reaktiotaiston kehittäminen oli suoraviivaisempaa ja ensimmäisen kehittämissyklin kehittämistuotos eli testattava versio säilyi lähes sellaisenaan toisen kehittämissyklin aikana.
Aineenopettajaopiskelijoiden ajatukset oppimispelien käytöstä vaihtelivat, mutta pääsääntöisesti oppimispelit nähtiin parhaiten kertaukseen soveltuvina.