Osakevaihdolla perustettu holdingyhtiö osana osinkoverotuksen suunnittelua : tarkastelussa sosiaalisen median vaikuttajien osakevaihtojärjestelyt
Vihervä, Roosa (2025-12-02)
Osakevaihdolla perustettu holdingyhtiö osana osinkoverotuksen suunnittelua : tarkastelussa sosiaalisen median vaikuttajien osakevaihtojärjestelyt
Vihervä, Roosa
(02.12.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251215119275
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251215119275
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan osakevaihdolla perustetun holdingyhtiön asemaa osana osinkoverotuksen suunnittelua ja veroneutraaleja yritysjärjestelyitä. Tutkimuksen kohteeksi ovat erityisesti valikoituneet sosiaalisen median vaikuttajien toteuttamat osakevaihdot sekä niihin liittyvät verotukselliset mahdollisuudet sekä riskit. Tutkimuksen painotuksesta sosiaalisen median vaikuttajiin huolimatta tutkimuksen sisältö on sovellettavissa muihinkin omistajayrittäjävetoisiin osakeyhtiöihin, joiden tuotto muodostuu omistajayrittäjän antamastaan työpanoksesta. Tutkielmani tavoitteena on selvittää, millä edellytyksillä osakevaihto on mahdollista toteuttaa elinkeinoverolain 52 f §:n mukaisesti ilman välittömiä veroseuraamuksia sekä missä tilanteissa toiminta voidaan tulkita veronkierroksi ja veronkiertosäännökset tulevat sovellettavaksi. Näiden kysymysten lisäksi tarkastellaan, kuinka osakevaihdon myötä osakkeenomistajalle avautuu holdingyhtiön kautta enemmän mahdollisuuksia osinkoverotuksen optimointiin. Näihin kysymyksiin vastataan hyödyntämällä oikeusdogmaattista tutkimusotetta, jonka avulla systematisoidaan ja tulkitaan voimassa olevaa lainsäädäntöä. Apuna tulkinnassa käytetään korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytäntöä, Verohallinnon ohjeistusta sekä oikeuskirjallisuutta. Täydentävänä näkökulmana kansalliseen sääntelyyn voidaan pitää unionin oikeuden tulkintavaikutusta sekä oikeuskäytäntöä.
Järjestelyllä on mahdollista saavuttaa lopullisia veroetuja, joten kysymykseen tulee mahdollinen veron kiertäminen. Oikeuskäytäntöä vasten elinkeinoverolain 52 h §:ää tarkastellessa eräänä soveltamisedellytyksenä voidaan pitää lain tarkoituksen vastaisen veroedun syntymistä. Vuonna 2017 annettu korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu KHO 2017:78 on tutkielman kannalta keskeisessä roolissa, koska tuomion perusteluissa linjattiin järjestelyissä syntyviä tavanomaisia sekä vieraita veroseuraamuksia. Ratkaisu mahdollisti holdingyhtiön nettovarallisuuden kasvattamisen osana osakevaihtoa kirjanpidollisella toimenpiteellä, jonka seurauksena osakas pystyy nostamaan entistä enemmän verohuojennettua osinkoa. Kun korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa todettiin, ettei tällainen nettovarallisuuden kasvattaminen ole lain tarkoituksen vastaista, ei tule myöskään järjestelyn liiketaloudelliset syyt tutkittavaksi.
Tutkielman perusteella osakevaihdolla perustettu holdingyhtiö tarjoaa suhteellisen vapaan tavan suunnitella osinkoverotusta. Osittain keinotekoisena pidettävät järjestelyt ovat kuitenkin nousseet julkisen sekä veropoliittisen keskustelun kohteeksi, jonka myötä ”porsaanreikä” on haluttu täyttää. Tutkielman loppupuolella esittelen ehdotettua lakimuutosta pohjautuen hallituksen esitykseen sekä lyhyesti muita mahdollisia sääntelyvaihtoehtoja.
Järjestelyllä on mahdollista saavuttaa lopullisia veroetuja, joten kysymykseen tulee mahdollinen veron kiertäminen. Oikeuskäytäntöä vasten elinkeinoverolain 52 h §:ää tarkastellessa eräänä soveltamisedellytyksenä voidaan pitää lain tarkoituksen vastaisen veroedun syntymistä. Vuonna 2017 annettu korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu KHO 2017:78 on tutkielman kannalta keskeisessä roolissa, koska tuomion perusteluissa linjattiin järjestelyissä syntyviä tavanomaisia sekä vieraita veroseuraamuksia. Ratkaisu mahdollisti holdingyhtiön nettovarallisuuden kasvattamisen osana osakevaihtoa kirjanpidollisella toimenpiteellä, jonka seurauksena osakas pystyy nostamaan entistä enemmän verohuojennettua osinkoa. Kun korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa todettiin, ettei tällainen nettovarallisuuden kasvattaminen ole lain tarkoituksen vastaista, ei tule myöskään järjestelyn liiketaloudelliset syyt tutkittavaksi.
Tutkielman perusteella osakevaihdolla perustettu holdingyhtiö tarjoaa suhteellisen vapaan tavan suunnitella osinkoverotusta. Osittain keinotekoisena pidettävät järjestelyt ovat kuitenkin nousseet julkisen sekä veropoliittisen keskustelun kohteeksi, jonka myötä ”porsaanreikä” on haluttu täyttää. Tutkielman loppupuolella esittelen ehdotettua lakimuutosta pohjautuen hallituksen esitykseen sekä lyhyesti muita mahdollisia sääntelyvaihtoehtoja.