Respiratory syncytial virus infections in children: Epidemiology and clinical presentation
Uusitupa, Erika (2026-01-16)
Respiratory syncytial virus infections in children: Epidemiology and clinical presentation
(16.01.2026)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0477-8
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0477-8
Kuvaus
ei tietoa saavutettavuudesta
Tiivistelmä
Respiratory syncytial virus (RSV) is the leading cause of lower respiratory tract infections in children worldwide, with nearly all children infected by the age of three. Although the majority of cases are managed in outpatient care, RSV is responsible for over 3.5 million global hospitalizations annually among children less than five years old. However, knowledge regarding RSV infections in youngest infants and sex-related differences remains limited. The aim of this study was to determine the burden and clinical features of RSV in children.
In a prospective outpatient cohort study, children under 10 years of age were followed over two consecutive respiratory seasons. During each infection, they were clinically examined, and RSV viral load was measured from nasopharyngeal samples. Parents filled daily symptom diaries during the study. We found that higher RSV viral load was associated with a longer duration of symptoms from the age of two years onwards, although no clear link was observed with complications or antibiotic use.
Retrospective inpatient studies investigated laboratory-confirmed RSV hospitalizations at Turku University Hospital in 2006-2020. Cases were analyzed on a population basis, and data were obtained from patient medical records. We found that RSV hospitalization rates peaked at one month of age and declined with increasing age. Among infants under three months, hospitalization rates were up to twice as high as previously reported. Additionally, boys were hospitalized up to 50% more often than girls during early childhood, except in the first months of life. Boys also more frequently presented with respiratory distress, while no differences were found in other clinical features, complications, antibiotic use, or length of hospital stay.
Our findings indicate that the burden of RSV hospitalization in the first months of life is considerably greater than previously assumed, emphasizing the importance of preventive strategies during early infancy. The observed sex differences in disease burden and clinical presentation may offer insights into the pathogenesis of RSV. Furthermore, the association between viral load and symptom duration highlights the clinical relevance of antiviral therapy development. Lasten RS-virusinfektioiden epidemiologia ja kliininen kuva
RS-virus on lasten yleisin alahengitystieinfektion aiheuttaja maailmassa, ja lähes kaikki ovat sairastaneet sen kolmeen ikävuoteen mennessä. Suurin osa tapauksista hoidetaan avohoidossa, mutta RSV aiheuttaa silti globaalisti yli 3,5 miljoonaa sairaalahoitoa vaativaa infektiota vuosittain alle viisivuotiailla. Vaikka RSV tunnetaan jo varsin hyvin, tietoa etenkin nuoremmista imeväisistä ja mahdollisista eroista sukupuolten välillä on kuitenkin edelleen vähän. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää RSV:n tautitaakkaa ja kliinistä kuvaa lapsilla.
Prospektiivisessa avohoidon kohorttitutkimuksessa seurattiin kahden infektiokauden ajan alle 10-vuotiaita lapsia. Heidät tutkittiin jokaisen infektion yhteydessä, ja RSV:n virusmäärä määritettiin nenänielunäytteestä. Vanhemmat täyttivät oirepäiväkirjaa koko tutkimuksen ajan. Havaitsimme, että suurempi virusmäärä oli yhteydessä pidempään oirekestoon kahden vuoden iästä alkaen, mutta yhteyttä komplikaatioiden tai antibioottihoidon tarpeen suhteen emme havainneet.
Retrospektiivisissä sairaalatutkimuksissa tarkasteltiin virologisesti varmennettuja lasten RSV-sairaalahoitoja Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vuosina 2006–2020. Tapaukset suhteutettiin alueen väestöön ja tiedot kerättiin potilasasiakirjoista. Havaitsimme, että RSV-sairaalahoidon tarve on huipussaan yhden kuukauden iässä ja vähenee iän myötä. Alle kolmen kuukauden ikäisillä sairaalahoidon tarve oli jopa kaksinkertainen aiemmin julkaistuihin tuloksiin verrattuna. Totesimme myös, että poikien riski joutua sairaalahoitoon oli jopa 50 % korkeampi kuin tytöillä lukuun ottamatta varhaislapsuuden ensimmäisiä elinkuukausia. Lisäksi pojilla esiintyi tyttöjä useammin hengitysvaikeutta RSV-sairaalahoidon yhteydessä, mutta muutoin oirekuvassa, komplikaatioissa, antibioottihoidon tarpeessa tai sairaalahoidon kestossa ei todettu eroa.
Tutkimuksemme osoitti, että imeväisten RSV-infektioista johtuva sairaalahoidon tarve on ensimmäisinä elinkuukausina selvästi aiemmin luultua suurempi, joten heihin kohdistuvien preventioiden merkitystä voidaan pitää entistäkin tärkeämpänä. Havaitsemamme sukupuolten välinen ero sairaalahoidon tarpeessa ja taudinkuvassa avaa mahdollisesti RSV-infektion patogeneettistä mekanismia. Viruslääkehoitojen kehittelyn kannalta osoittamamme yhteys RSV-virusmäärän ja oireiden keston välillä saattaa olla merkittävä.
In a prospective outpatient cohort study, children under 10 years of age were followed over two consecutive respiratory seasons. During each infection, they were clinically examined, and RSV viral load was measured from nasopharyngeal samples. Parents filled daily symptom diaries during the study. We found that higher RSV viral load was associated with a longer duration of symptoms from the age of two years onwards, although no clear link was observed with complications or antibiotic use.
Retrospective inpatient studies investigated laboratory-confirmed RSV hospitalizations at Turku University Hospital in 2006-2020. Cases were analyzed on a population basis, and data were obtained from patient medical records. We found that RSV hospitalization rates peaked at one month of age and declined with increasing age. Among infants under three months, hospitalization rates were up to twice as high as previously reported. Additionally, boys were hospitalized up to 50% more often than girls during early childhood, except in the first months of life. Boys also more frequently presented with respiratory distress, while no differences were found in other clinical features, complications, antibiotic use, or length of hospital stay.
Our findings indicate that the burden of RSV hospitalization in the first months of life is considerably greater than previously assumed, emphasizing the importance of preventive strategies during early infancy. The observed sex differences in disease burden and clinical presentation may offer insights into the pathogenesis of RSV. Furthermore, the association between viral load and symptom duration highlights the clinical relevance of antiviral therapy development.
RS-virus on lasten yleisin alahengitystieinfektion aiheuttaja maailmassa, ja lähes kaikki ovat sairastaneet sen kolmeen ikävuoteen mennessä. Suurin osa tapauksista hoidetaan avohoidossa, mutta RSV aiheuttaa silti globaalisti yli 3,5 miljoonaa sairaalahoitoa vaativaa infektiota vuosittain alle viisivuotiailla. Vaikka RSV tunnetaan jo varsin hyvin, tietoa etenkin nuoremmista imeväisistä ja mahdollisista eroista sukupuolten välillä on kuitenkin edelleen vähän. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää RSV:n tautitaakkaa ja kliinistä kuvaa lapsilla.
Prospektiivisessa avohoidon kohorttitutkimuksessa seurattiin kahden infektiokauden ajan alle 10-vuotiaita lapsia. Heidät tutkittiin jokaisen infektion yhteydessä, ja RSV:n virusmäärä määritettiin nenänielunäytteestä. Vanhemmat täyttivät oirepäiväkirjaa koko tutkimuksen ajan. Havaitsimme, että suurempi virusmäärä oli yhteydessä pidempään oirekestoon kahden vuoden iästä alkaen, mutta yhteyttä komplikaatioiden tai antibioottihoidon tarpeen suhteen emme havainneet.
Retrospektiivisissä sairaalatutkimuksissa tarkasteltiin virologisesti varmennettuja lasten RSV-sairaalahoitoja Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vuosina 2006–2020. Tapaukset suhteutettiin alueen väestöön ja tiedot kerättiin potilasasiakirjoista. Havaitsimme, että RSV-sairaalahoidon tarve on huipussaan yhden kuukauden iässä ja vähenee iän myötä. Alle kolmen kuukauden ikäisillä sairaalahoidon tarve oli jopa kaksinkertainen aiemmin julkaistuihin tuloksiin verrattuna. Totesimme myös, että poikien riski joutua sairaalahoitoon oli jopa 50 % korkeampi kuin tytöillä lukuun ottamatta varhaislapsuuden ensimmäisiä elinkuukausia. Lisäksi pojilla esiintyi tyttöjä useammin hengitysvaikeutta RSV-sairaalahoidon yhteydessä, mutta muutoin oirekuvassa, komplikaatioissa, antibioottihoidon tarpeessa tai sairaalahoidon kestossa ei todettu eroa.
Tutkimuksemme osoitti, että imeväisten RSV-infektioista johtuva sairaalahoidon tarve on ensimmäisinä elinkuukausina selvästi aiemmin luultua suurempi, joten heihin kohdistuvien preventioiden merkitystä voidaan pitää entistäkin tärkeämpänä. Havaitsemamme sukupuolten välinen ero sairaalahoidon tarpeessa ja taudinkuvassa avaa mahdollisesti RSV-infektion patogeneettistä mekanismia. Viruslääkehoitojen kehittelyn kannalta osoittamamme yhteys RSV-virusmäärän ja oireiden keston välillä saattaa olla merkittävä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [3070]