Uudistetun ISA 315 -standardin käyttöönoton kokemuksia ja vaikutus tilintarkastuksen suunnitteluun
Tammisto, Mari (2025-12-03)
Uudistetun ISA 315 -standardin käyttöönoton kokemuksia ja vaikutus tilintarkastuksen suunnitteluun
(03.12.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251216120308
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251216120308
Tiivistelmä
Tilintarkastus on luonteeltaan riskilähtöistä, minkä takia jokaisen tilintarkastuksen alkaessa tilintarkastajan on arvioitava toimeksiantoon liittyvää tilintarkastusriskiä. Riskien arviointi auttaa tilintarkastajaa kohdenta-maan huomionsa tarkastuksen kannalta olennaisiin eriin ja edesauttaa tilintarkastuksen resurssien tehokasta allokointia.
Tilintarkastuksen riskien arviointia ohjaa ISA 315 -standardi ja se määrittää, minkälainen ymmärrys tilintar-kastajalla tulee olla asiakasyhteisöstä, sen toimintaympäristöstä, sisäisestä valvonnasta ja IT-ympäristöstä. ISA 315 -standardia uudistettiin vuonna 2019 ja se korostaa entistä enemmän IT-ympäristön ymmärtämisen merkitystä, painottaa tilintarkastajan ammatillisen harkinnan merkitystä tilintarkastuksen suunnittelussa ja selventää riskienarviointiprosessia sekä edellyttää tilintarkastajilta laajempaa dokumentaatiota. Tämän tut-kielman tavoitteena on selvittää, miten ISA 315 -standardin uudistuksen myötä tulleet muutokset ovat vai-kuttaneet tilintarkastajan työhön käytännön tasolla ja minkälaisia haasteita ja kehityskohteita tilintarkastajat ovat havainneet uudistetun standardin implementoinnissa.
Tutkimuksen päätutkimuskysymys selvittää, miten standardiuudistus on muuttanut tilintarkastajan työtä verrattuna aiempaan versioon standardista. Lisäksi tutkimuksessa pyritään selvittämään, miten tilintarkasta-jat olivat valmistautuneet standardin uudistukseen ja miten heitä oli perehdytetty ja millaisia kokemuksia tilintarkastajilla on uudistuneen standardin käytöstä. Tutkielma on rajattu siten, että se käsittelee ainoastaan tilintarkastajien omia kokemuksia. Erityisesti tutkimuksessa keskitytään riskien arvioimiseen, IT-ympäristön tunnistamiseen ja sisäisen valvonnan arviointiin uudistuneen ISA 315 -standardin mukaan.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus ja toteutetaan puolistrukturoituina haastatteluina. Tutkimusta varten haastateltiin viittä eri tilintarkastajaa, jotka työskentelivät joko Big 4 -yhtiöissä tai keskisuurissa tilin-tarkastusyhteisöissä. Haastateltavat olivat kaikki kokeneita, auktorisoituja tilintarkastajia, mikä mahdollisti sen, että heillä oli kokemusta tilintarkastuksen suunnittelusta ennen ISA 315 -standardin uudistusta ja sen jälkeen.
Tutkimustulosten mukaan uudistettu ISA 315 -standardi on vahvistanut riskien arvioinnin roolia osana tilin-tarkastuksen suunnittelua ja laajentanut vaatimuksia siitä, mitä tilintarkastajan tulee tietää asiakasyhteisön IT-ympäristöstä. Haastateltavat kokivat standardin uudistuksen tarkentaneen riskienarviointiprosesseja, lisänneen dokumentoinnin määrää sekä lisänneen kommunikointia asiakkaan kanssa. Toisaalta uudistunut standardi nähtiin sopivan heikosti pienille ja yksinkertaisille yrityksille, tilintarkastuksen suunnitteluvaiheen koettiin vievän liikaa resursseja ja IT-kontrollien ymmärtäminen nähtiin monimutkaisena. Asianmukaisen ohjeistuksen ja perehdytyksen työnantajaorganisaatioilta ja käytännön työssä karttuvan kokemuksen nähtiin kuitenkin helpottavan standardin implementoinnin ongelmia.
Tilintarkastuksen riskien arviointia ohjaa ISA 315 -standardi ja se määrittää, minkälainen ymmärrys tilintar-kastajalla tulee olla asiakasyhteisöstä, sen toimintaympäristöstä, sisäisestä valvonnasta ja IT-ympäristöstä. ISA 315 -standardia uudistettiin vuonna 2019 ja se korostaa entistä enemmän IT-ympäristön ymmärtämisen merkitystä, painottaa tilintarkastajan ammatillisen harkinnan merkitystä tilintarkastuksen suunnittelussa ja selventää riskienarviointiprosessia sekä edellyttää tilintarkastajilta laajempaa dokumentaatiota. Tämän tut-kielman tavoitteena on selvittää, miten ISA 315 -standardin uudistuksen myötä tulleet muutokset ovat vai-kuttaneet tilintarkastajan työhön käytännön tasolla ja minkälaisia haasteita ja kehityskohteita tilintarkastajat ovat havainneet uudistetun standardin implementoinnissa.
Tutkimuksen päätutkimuskysymys selvittää, miten standardiuudistus on muuttanut tilintarkastajan työtä verrattuna aiempaan versioon standardista. Lisäksi tutkimuksessa pyritään selvittämään, miten tilintarkasta-jat olivat valmistautuneet standardin uudistukseen ja miten heitä oli perehdytetty ja millaisia kokemuksia tilintarkastajilla on uudistuneen standardin käytöstä. Tutkielma on rajattu siten, että se käsittelee ainoastaan tilintarkastajien omia kokemuksia. Erityisesti tutkimuksessa keskitytään riskien arvioimiseen, IT-ympäristön tunnistamiseen ja sisäisen valvonnan arviointiin uudistuneen ISA 315 -standardin mukaan.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus ja toteutetaan puolistrukturoituina haastatteluina. Tutkimusta varten haastateltiin viittä eri tilintarkastajaa, jotka työskentelivät joko Big 4 -yhtiöissä tai keskisuurissa tilin-tarkastusyhteisöissä. Haastateltavat olivat kaikki kokeneita, auktorisoituja tilintarkastajia, mikä mahdollisti sen, että heillä oli kokemusta tilintarkastuksen suunnittelusta ennen ISA 315 -standardin uudistusta ja sen jälkeen.
Tutkimustulosten mukaan uudistettu ISA 315 -standardi on vahvistanut riskien arvioinnin roolia osana tilin-tarkastuksen suunnittelua ja laajentanut vaatimuksia siitä, mitä tilintarkastajan tulee tietää asiakasyhteisön IT-ympäristöstä. Haastateltavat kokivat standardin uudistuksen tarkentaneen riskienarviointiprosesseja, lisänneen dokumentoinnin määrää sekä lisänneen kommunikointia asiakkaan kanssa. Toisaalta uudistunut standardi nähtiin sopivan heikosti pienille ja yksinkertaisille yrityksille, tilintarkastuksen suunnitteluvaiheen koettiin vievän liikaa resursseja ja IT-kontrollien ymmärtäminen nähtiin monimutkaisena. Asianmukaisen ohjeistuksen ja perehdytyksen työnantajaorganisaatioilta ja käytännön työssä karttuvan kokemuksen nähtiin kuitenkin helpottavan standardin implementoinnin ongelmia.