Määräaikaisen virkasuhteen hyväksyttävä peruste : perusteen merkitys erityisesti ketjutustapauksissa
Kivivuori, Anna-Maria (2025-11-18)
Määräaikaisen virkasuhteen hyväksyttävä peruste : perusteen merkitys erityisesti ketjutustapauksissa
(18.11.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251216120231
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251216120231
Tiivistelmä
Virkanimityksistä päätettäessä on lähtökohtana vakituinen, toistaiseksi voimassa oleva, nimitys. Määräaikaisen virkanimityksen tekeminen on sen sijaan poikkeus pääsäännöstä ja, jotta tällainen nimitys olisi hyväksyttävä, sen käyttäminen edellyttää virkamiesoikeudellisesta lainsäädännöstä löytyvää perusteltua syytä. Jos sama virkamies nimitetään useita kertoja peräkkäin määräaikaiseen virkasuhteeseen, puhutaan virkasuhteen ketjuttamisesta. Ketjuttamiselle on osoitettavissa niin positiivisia kuin negatiivisia puolia, mutta rajanveto hyväksyttävänä pidettävän ketjuttamisen osalta ei silti ole aina helppoa.
Tutkielman tarkoitus on käsitellä määräaikaisten virkasuhteiden perusteltua syytä lainsäädännön ja oikeuskäytännön näkökulmasta erityisesti niissä tilanteissa, joissa voidaan puhua virkasuhteen ketjuttamisesta. Tutkielmassa tarkastellaan lainopillisesta näkökulmasta sitä, miten tällaiset ketjutetut määräaikaiset virkanimitykset on oikeudellisesti perusteltu ja miten perusteet suhteutuvat virkamiesoikeudellisessa lainsäädännössä määriteltyihin perusteisiin. Tutkielma-aineisto koostuu lainsäädännön, esitöiden sekä kirjallisuuden ohella seitsemästä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisusta ja 21 alueellisten hallinto-oikeuksien ratkaisusta vuosilta 2015-2025. Ilmiönä määräaikaisten virkasuhteiden säännönmukainen ja peräkkäinenkin käyttäminen julkisella sektorilla ei ole uusi, mutta silti ajankohtainen, sillä viimeisin aihetta koskeva korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu on loppukeväältä 2025.
Virkamiesoikeudellinen lainsäädäntö ei aseta määräaikaisten virkasuhteiden kestolle tai nimitysten lukumäärälle kuitenkaan mitään rajoitusta, vaan sallittua on tehdä lukuisiakin peräkkäisiä virkanimityksiä pitkälläkin aikavälillä. Käyttöä rajoittaa vain lainsäädännöstä löytyvän perustellun syyn käyttäminen nimityksissä. Lainsäätäjän tarkoitus on kuitenkin ollut jo vuosien ajan ollut estää perusteettomien ketjutusten käyttäminen ja halu on ollut virkamiesten aseman parantamisessa. Tutkielma osoittaa, että oikeuskäytännössä virkamiesoikeudellista ketjutustapausta arvioidaan lähtökohtaisesti tarkastelemalla jokaista nimitystä erikseen. Pääsääntönä näyttää olevan, että jos nimitykset ovat erillisesti arvioituina laillisia, ne ovat usein sitä myös kokonaisuutena. Virkasuhteiden aikana tapahtuneet muutokset eivät myöskään lähtökohtaisesti vaikuta, vaan arvioinnin keskiössä on työnantajaviraston olosuhteet nimityshetkellä. Myöskään muodostuneen ketjun pituudella tai nimitysten lukumäärällä ei oikeustapausten valossa ole kovin suurta roolia hyväksyttävyyttä arvioitaessa.
Tutkielman tarkoitus on käsitellä määräaikaisten virkasuhteiden perusteltua syytä lainsäädännön ja oikeuskäytännön näkökulmasta erityisesti niissä tilanteissa, joissa voidaan puhua virkasuhteen ketjuttamisesta. Tutkielmassa tarkastellaan lainopillisesta näkökulmasta sitä, miten tällaiset ketjutetut määräaikaiset virkanimitykset on oikeudellisesti perusteltu ja miten perusteet suhteutuvat virkamiesoikeudellisessa lainsäädännössä määriteltyihin perusteisiin. Tutkielma-aineisto koostuu lainsäädännön, esitöiden sekä kirjallisuuden ohella seitsemästä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisusta ja 21 alueellisten hallinto-oikeuksien ratkaisusta vuosilta 2015-2025. Ilmiönä määräaikaisten virkasuhteiden säännönmukainen ja peräkkäinenkin käyttäminen julkisella sektorilla ei ole uusi, mutta silti ajankohtainen, sillä viimeisin aihetta koskeva korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu on loppukeväältä 2025.
Virkamiesoikeudellinen lainsäädäntö ei aseta määräaikaisten virkasuhteiden kestolle tai nimitysten lukumäärälle kuitenkaan mitään rajoitusta, vaan sallittua on tehdä lukuisiakin peräkkäisiä virkanimityksiä pitkälläkin aikavälillä. Käyttöä rajoittaa vain lainsäädännöstä löytyvän perustellun syyn käyttäminen nimityksissä. Lainsäätäjän tarkoitus on kuitenkin ollut jo vuosien ajan ollut estää perusteettomien ketjutusten käyttäminen ja halu on ollut virkamiesten aseman parantamisessa. Tutkielma osoittaa, että oikeuskäytännössä virkamiesoikeudellista ketjutustapausta arvioidaan lähtökohtaisesti tarkastelemalla jokaista nimitystä erikseen. Pääsääntönä näyttää olevan, että jos nimitykset ovat erillisesti arvioituina laillisia, ne ovat usein sitä myös kokonaisuutena. Virkasuhteiden aikana tapahtuneet muutokset eivät myöskään lähtökohtaisesti vaikuta, vaan arvioinnin keskiössä on työnantajaviraston olosuhteet nimityshetkellä. Myöskään muodostuneen ketjun pituudella tai nimitysten lukumäärällä ei oikeustapausten valossa ole kovin suurta roolia hyväksyttävyyttä arvioitaessa.