Digitaalinen euro: Tavoitteet, järjestelmäarkkitehtuurin valinnat ja vaikutukset keskeisiin toimijoihin
Lahti, Matias (2025-11-28)
Digitaalinen euro: Tavoitteet, järjestelmäarkkitehtuurin valinnat ja vaikutukset keskeisiin toimijoihin
(28.11.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251216120457
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251216120457
Tiivistelmä
Tässä Pro Gradu -tutkielmassa tarkastellaan digitaalista euroa kokonaisvaltaisesti erityisesti sen järjestelmäarkkitehtuurin näkökulmasta. Tutkielmassa analysoidaan digitaalisen euron mahdollisia vaikutuksia keskeisiin toimijoihin, eri toimijaryhmien rooleja sekä digitaaliselle eurolle asetettuja tavoitteita ja niiden suhdetta järjestelmäarkkitehtuurillisiin valintoihin. Digitaalinen euro on ajankohtainen ja merkityksellinen aihe, sillä sen mahdollinen käyttöönotto vaikuttaisi tavalla tai toisella kaikkiin euroalueen kansalaisiin. Aikaisempaa tutkimusta digitaalisen euron aiheesta on tehty suomen kielellä hyvin rajallisesti, sillä kyseessä on uusi ja edelleen kehitteillä oleva kokonaisuus. Tutkielman uutuusarvo voidaan siten todeta korkeaksi.
Tutkimus toteutettiin laadullisena eksploratiivisena tutkimuksena, ja sen tutkimusmenetelmänä oli asiantuntijahaastattelut. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoidulla menetelmällä ja niitä käytiin yhteensä seitsemän – kolme kasvotusten ja neljä etäyhteydellä Microsoftin Teamsin kautta. Kaikki haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin ja analysoitiin tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) hyvän tieteellisen käytännön periaatteita noudattaen. Haastateltavilta pyydettiin erillinen suostumus keskusteluiden nauhoittamiseen sekä aineiston hyödyntämiseen tutkielmassa. Analyysivaiheessa hyödynnettiin temaattista analyysiä, jonka mukaisesti aineisto läpikäytiin, koodattiin ja ryhmiteltiin teemoihin. Teemat koottiin kolmeen aihealueeseen, jotka pohjautuivat tutkimuskysymyksiin. Tutkimuksen luotettavuutta vahvistettiin triangulaation avulla sekä arvioimalla tutkimuksen luotettavuuden osa-alueita, rajoitteita ja tutkijan refleksiivisyyttä.
Yhteenvedossa ja johtopäätöksissä esitetään tutkielman keskeinen sisältö ja perustellaan siitä johdetut päätelmät. Johtopäätökset pohjautuvat kirjallisuuskatsauksen, asiantuntijahaastatteluiden ja temaattisen analyysin muodostamaan kokonaisymmärrykseen. Tutkielmassa tunnistettiin kolme keskeistä johtopäätöstä.
Ensimmäinen johtopäätös käsittelee digitaalisen euron talletusrajoja ja perustelee niille sopivia tasoja pankkien likviditeetin turvaamisen ja varautumisen näkökulmista. Toisessa johtopäätöksessä tarkastellaan palveluntarjoajien korvausmallia ja perustellaan sen keskeinen merkitys digitaalisen euron toimijoille, erityisesti kauppiaille. Kolmas johtopäätös korostaa kansalaisten ratkaisevaa roolia käyttöönotossa sekä digitaalisen euron käytön yleisyyden ja suosion määräytymisessä. Nykytilanteessa digitaalisen euron käytölle ei välttämättä hahmotu kuluttajia motivoivia selkeitä kannusteita.
Tutkimus toteutettiin laadullisena eksploratiivisena tutkimuksena, ja sen tutkimusmenetelmänä oli asiantuntijahaastattelut. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoidulla menetelmällä ja niitä käytiin yhteensä seitsemän – kolme kasvotusten ja neljä etäyhteydellä Microsoftin Teamsin kautta. Kaikki haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin ja analysoitiin tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) hyvän tieteellisen käytännön periaatteita noudattaen. Haastateltavilta pyydettiin erillinen suostumus keskusteluiden nauhoittamiseen sekä aineiston hyödyntämiseen tutkielmassa. Analyysivaiheessa hyödynnettiin temaattista analyysiä, jonka mukaisesti aineisto läpikäytiin, koodattiin ja ryhmiteltiin teemoihin. Teemat koottiin kolmeen aihealueeseen, jotka pohjautuivat tutkimuskysymyksiin. Tutkimuksen luotettavuutta vahvistettiin triangulaation avulla sekä arvioimalla tutkimuksen luotettavuuden osa-alueita, rajoitteita ja tutkijan refleksiivisyyttä.
Yhteenvedossa ja johtopäätöksissä esitetään tutkielman keskeinen sisältö ja perustellaan siitä johdetut päätelmät. Johtopäätökset pohjautuvat kirjallisuuskatsauksen, asiantuntijahaastatteluiden ja temaattisen analyysin muodostamaan kokonaisymmärrykseen. Tutkielmassa tunnistettiin kolme keskeistä johtopäätöstä.
Ensimmäinen johtopäätös käsittelee digitaalisen euron talletusrajoja ja perustelee niille sopivia tasoja pankkien likviditeetin turvaamisen ja varautumisen näkökulmista. Toisessa johtopäätöksessä tarkastellaan palveluntarjoajien korvausmallia ja perustellaan sen keskeinen merkitys digitaalisen euron toimijoille, erityisesti kauppiaille. Kolmas johtopäätös korostaa kansalaisten ratkaisevaa roolia käyttöönotossa sekä digitaalisen euron käytön yleisyyden ja suosion määräytymisessä. Nykytilanteessa digitaalisen euron käytölle ei välttämättä hahmotu kuluttajia motivoivia selkeitä kannusteita.