Improvisoi! Sävellä! Kerro tarina! : Musiikillisen luovaan toimintaan ohjaaminen instrumenttiopetuksen alkeismateriaalissa
Ruohomaa, Linda (2025-12-12)
Improvisoi! Sävellä! Kerro tarina! : Musiikillisen luovaan toimintaan ohjaaminen instrumenttiopetuksen alkeismateriaalissa
(12.12.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251216120587
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251216120587
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan improvisointiin ja muuhun musiikilliseen luovaan toimintaan liittyvää käsitteistöä sekä luovan musiikillisen toiminnan opiskeluun ja opettamiseen ohjaavaa ilmaisua musiikin perusopetuksen alkeisvaiheeseen suunnatussa oppikirjallisuudessa. Tutkimusaineistona on Kristiina Jääskeläisen ja Jarkko Kantalan (2019) Vivo piano: alkeiskirja, Susanne Kujalan ja Tomi Satomaan (2018) Suomalainen urkukoulu lapsille sekä Henna-Maija Vannemaan (2017) Prinsessa Cesilian ja prinssi Gepposen Gepposen musiikki-valtakunta. Standardibassoharmonikan alkeiskirja. Kolmen eri instrumentin, pianon, urkujen ja harmonikan, oppikirjat ovat valikoituneet soittimien samankaltaisten ominaisuuksien perusteella.
Tutkimuksen tausta on taiteen perusopetuksen vuoden 2017 opetussuunnitelmassa, jonka perusteissa oppilaan oma musiikillinen luovuus on nostettu aiempaa merkityksellisemmäksi osaksi opetussisältöjä. Tämänkaltainen luova musiikillinen toiminta ei ole välttämättä kaikille soiton-opettajille tuttua entuudestaan, minkä vuoksi oppikirjassa esitetyt toiminnan kuvaukset ja tehtävänannot voivat määrittää merkittävästi sekä oppilaan että opettajan käsitystä esimerkiksi improvisaatiosta tai säveltämisestä.
Ensisijaisena tutkimusmenetelmänä on käytetty diskurssianalyysia, jonka avulla on tarkasteltu aineistossa esiintyviä ilmaisun keinoja sekä erilaisten viestien asettelua siltä kannalta, kenelle ne on kohdistettu. Analyysin perusteella kirjallista ja kuvallista ilmaisua on osoitettu oppilaan lisäksi opettajalle ja oppilaan vanhemmalle. Oppilaalle suunnattuja kirjallisia viestejä ja niiden tehoa on pohdittu myös sen kannalta, että teokset on suunnattu pääsääntöisesti musiikin perusopetuksen oppilaina aloittaville lapsille, jotka eivät välttämättä osaa vielä lukea. Opettajan rooli oppikirjan tulkitsijana vaikuttaisi tällaisissa tapauksissa olevan hyvin korostunut.
Tietyn oppikirjan käyttö ei yksin määritä koko instrumenttiopetuksen tai edes sen yhden osa-alueen laatua tai sisältöä, sillä opetuksessa voidaan opettajan harkinnan mukaan käyttää rinnakkain useita oppimateriaaleja. Analyysin tarkoituksena ei olekaan arvioida aineiston laatua, vaan ainoastaan havainnoida ja luokitella siinä esiintyviä musiikilliseen luovuuteen viittaavia esityksiä.
Tutkimuksen tausta on taiteen perusopetuksen vuoden 2017 opetussuunnitelmassa, jonka perusteissa oppilaan oma musiikillinen luovuus on nostettu aiempaa merkityksellisemmäksi osaksi opetussisältöjä. Tämänkaltainen luova musiikillinen toiminta ei ole välttämättä kaikille soiton-opettajille tuttua entuudestaan, minkä vuoksi oppikirjassa esitetyt toiminnan kuvaukset ja tehtävänannot voivat määrittää merkittävästi sekä oppilaan että opettajan käsitystä esimerkiksi improvisaatiosta tai säveltämisestä.
Ensisijaisena tutkimusmenetelmänä on käytetty diskurssianalyysia, jonka avulla on tarkasteltu aineistossa esiintyviä ilmaisun keinoja sekä erilaisten viestien asettelua siltä kannalta, kenelle ne on kohdistettu. Analyysin perusteella kirjallista ja kuvallista ilmaisua on osoitettu oppilaan lisäksi opettajalle ja oppilaan vanhemmalle. Oppilaalle suunnattuja kirjallisia viestejä ja niiden tehoa on pohdittu myös sen kannalta, että teokset on suunnattu pääsääntöisesti musiikin perusopetuksen oppilaina aloittaville lapsille, jotka eivät välttämättä osaa vielä lukea. Opettajan rooli oppikirjan tulkitsijana vaikuttaisi tällaisissa tapauksissa olevan hyvin korostunut.
Tietyn oppikirjan käyttö ei yksin määritä koko instrumenttiopetuksen tai edes sen yhden osa-alueen laatua tai sisältöä, sillä opetuksessa voidaan opettajan harkinnan mukaan käyttää rinnakkain useita oppimateriaaleja. Analyysin tarkoituksena ei olekaan arvioida aineiston laatua, vaan ainoastaan havainnoida ja luokitella siinä esiintyviä musiikilliseen luovuuteen viittaavia esityksiä.