Basel III -sääntelyn viimeisen vaiheen muutosten vaikutus rahoitusmarkkinoihin

Abstract

Tutkielma tarkastelee Basel III -sääntelykehikon viimeisen vaiheen toimeenpanoa ja sen vaikutuksia rahoituksen saatavuuteen ja hintaan erityisesti eurooppalaisessa yritysrahoituksessa. Finanssikriisin jälkeen kiristyneellä pankkisääntelyllä on vahvistettu rahoitusmarkkinoiden vakautta, mutta osa Basel-komitean finanssikriisin jälkeen esittelemistä uudistuksista on osittain tai kokonaan toimeenpanematta monessa maassa. Basel III -sääntelykehyksen taloudelliset vaikutukset ovat jälleen ajankohtaisia viimeisimpien vuoden 2025 alussa Euroopassa voimaan astuneiden sääntelymuutosten seurauksena, jotka efektiivisesti kiristävät pankkien pääomavaatimuksia porrastetusti vuoteen 2030 asti. Tutkielma keskittyy viimeisimpien sääntelyuudistuksien osalta muutoksiin luottoriskin lähestymistavoissa ja pankkien sisäisten luottoriskimallien rajoituksiin. Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena analysoimalla akateemisessa tutkimuksessa empiirisesti havaittuja ja taloudellisilla malleilla arvioituja vaikutuksia pankkien pääomavaatimusten kiristyessä. Lisäksi tutkielmassa vertaillaan viranomaisten ja järjestöjen tuottamia tutkimuksia ja raportteja sääntelyn kiristysten vaikutuksista. Pääomavaatimuksia ja niihin liittyviä muutoksia on tutkittu paljon ja tutkimukset viittaavat siihen, että pääomavaatimusten kiristyminen voi kasvattaa luottojen hintaa ja vähentää pankkien luotonantoa lyhyellä aikavälillä, mutta vaikutukset ovat kokonaisuutena maltillisia. Viimeisimpien sääntelymuutoksien suurimmat vaikutukset näkyvät EU:ssa todennäköisesti vasta siirtymäkauden loppupuolella 2020-luvun lopussa. Sääntelyn kiristyessä pankkien yksilölliset ominaisuudet voivat vaikuttaa eri tavalla pankkien käyttäytymiseen. Lisäksi alueelliset erot sääntelyn toimeenpanon yksityiskohdissa ja aikatauluissa voivat johtaa pankkien välisen kilpailun vääristymiseen lyhyellä aikavälillä. Basel III -uudistusten vaikutusten arviointi on haasteellista, sillä sääntelyn taloudelliset vaikutukset riippuvat useista samanaikaisesti vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuskirjallisuudessa käytetyt oletukset, mallinnusmenetelmät ja aineistot ovat vaihtelevia, jolloin vaikutusten suuruudesta on vaikea tehdä luotettavia arvioita. Lisäksi syy-seuraussuhteiden erottamiseen liittyy ongelmia, sillä pankkien käyttäytymiseen vaikuttavat samanaikaisesti monet muut tekijät, kuten rahapolitiikka ja taloussuhdanteet. Näiden tekijöiden seurauksena vaikutusarvioihin sisältyy epävarmuutta ja osa tuloksista voivat heijastaa enemmän käytettyjä menetelmiä kuin sääntelyn todellisia vaikutuksia. Paremmin pääomitetut pankit vahvistavat rahoitusjärjestelmän vakautta ja pienentävät kriisien todennäköisyyttä ja niistä aiheutuvia kustannuksia, mikä tekee uudistusten pitkän aikavälin vaikutuksista positiivisia. Kiristyvä sääntely voi kuitenkin siirtää rahoituksen tarjontaa kevyemmin säännellyille markkinoille, mikä luo uusia haasteita valvonnalle.