Geopoliittiset kriisit ja rahoitusmarkkinat : Venäjän ja Ukrainan sodan vaikutukset

Abstract

Geopoliittisten riskien merkitys rahoitusmarkkinoiden toimintaan on noussut tutkimuksissa esiin viime vuosikymmeninä, mutta vaikutusten tarkka mittaaminen ja tulkinta on silti keskeneräistä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan luo poikkeuksellisen hyvän aseman tutkia geopoliittisen tapahtuman vaikutuksia, sillä hyökkäys tuli markkinoille yllätyksenä ja tämän seurauksena sitä ei oltu hinnoiteltu merkittävästi etukäteen. Näin ollen voidaan tarkasti havainnoida, miten sijoittajat hinnoittelevat äkillistä ja odottamatonta geopoliittista riskiä.

Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten Venäjän hyökkäys vaikutti osakemarkkinoiden välittömään toimintaan sekä sitä, millainen merkitys maantieteellisellä etäisyydellä on markkinatuottoihin. Lisäksi analysoidaan, miten konflikti on vaikuttanut yritysten tuottoihin ja onko yrityksen sektorilla merkitystä sen sodan jälkeisiin tuottoihin. Tutkimuksessa käsitellään myös hyödykemarkkinoita, jossa tutkitaan mihin hyödykkeisiin sota on vaikuttanut eniten ja mitkä tekijät selittävät sitä. Aihetta käsitellään viime vuosina julkaistujen tieteellisten tutkimusten avulla. Tutkimukset keskittyvät etenkin sodan ensimmäisten viikkojen markkinareaktioihin sekä ottavat aiheeseen kantaa useista eri näkökulmista.

Sodan välittömät vaikutukset näkyivät selvimmin Venäjän ja Ukrainan omilla markkinoilla, joissa kurssit joko romahtivat välittömästi tai markkinat suljettiin kokonaan. Muiden maiden osalta merkittävin havainto oli maantieteellisen etäisyyden rooli tuottoihin. Huomattiin, että mitä lähempänä konfliktia maa sijaitsi, sitä jyrkemmin osakemarkkinat reagoivat. Niin sanotun etäisyyssakon taustalla olivat etenkin kauppasuhteiden heikkeneminen sekä sodan mahdollisen leviämisen aiheuttama epävarmuus. Lisäksi NATO-maiden ja kehittyneiden talouksien markkinat kestivät shokin selvästi paremmin kuin ei-NATO-maat ja kehittyvät taloudet.

Yritystasolla vaikutukset olivat samansuuntaisia eli lähellä konfliktia toimivien yritysten tuotot heikkenivät eniten. Kuitenkin toimialakohtaiset erot olivat merkittäviä ja muun muassa puolustusteollisuus nousi voimakkaasti, kun taas esimerkiksi maatalouskonealan yritykset kärsivät selvästi. Kauempana sijainneissa maissa toimialojen välisiä eroja ei kuitenkaan havaittu. Hyödykemarkkinoilla sota lisäsi etenkin energian, viljan ja metallien hintavaihtelua, mutta volatiliteetin muutokset jäivät lyhytkestoiseksi. Pakotteiden vaikutukset osoittautuivat alkuvaiheessa rajallisiksi, sillä monet maat olivat edelleen riippuvaisia venäläisistä raaka-aineista. Ukrainassa ulkomaankauppa supistui voimakkaasti lukuun ottamatta sen naapurimaita.