Lastenkirjat vanhan uskomusperinteen tiedon välittäjänä. Uskomusperinteen metanarratiivi Mauri Kunnaksen Koiramäki-kirjoissa.
Rokkanen, Tiuku (2025-11-16)
Lastenkirjat vanhan uskomusperinteen tiedon välittäjänä. Uskomusperinteen metanarratiivi Mauri Kunnaksen Koiramäki-kirjoissa.
(16.11.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251219122524
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251219122524
Tiivistelmä
Pro gradu –tutkielmani tarkastelee uskomusperinteen muotoutumista suosituissa Mauri Kunnaksen Koiramäki-lastenkirjoissa. Koiramäki-kirjat esittävät 1800-luvun talonpoikaiselämää koirahahmoina. Kirjoissa kuvataan menneen ajan arkea maataloustöineen, juhlineen, ja yhteisöineen. Tutkin, mistä Koiramäen uskomusperinne on muotoutunut, ja mitä tämä kertoo uskomusperinteen säilyvyydestä.
Lastenkirjallisuuden uudelleen kerronta ja lähdeteksti luovat metanarratiivin, joka ohjaa Koiramäen uskomusperinteen muotoutumista. Metanarratiivilla tarkoitetaan tutkimukseni yhteydessä Mauri Kunnaksen käsityksiä siitä, minkälainen uskomusperinne tulee siirtää lapsille ja millaisia ihanteita uskomusperinteellä halutaan tuoda esiin. Lähdetekstinäni esiintyy entisen ajan suomalainen uskomusperinne.
Analyysilla tutkin millaisista uudelleen kerronnan strategioista Koiramäen uskomusperinne on koostunut ja minkälainen metanarratiivi sen taustalla on. Muodostan sisällönanalyysin avulla uudelleen kerronnan teemat, joita analysoin. Teemojen avulla selviää, millaisesta metanarratiivista Koiramäen uskomusperinne koostuu. Analyysillani tutkin näitä metanarratiiviin vaikuttavia tekijöitä.
Uskomusperinne on Koiramäki-kirjoissa tuotettu lastenkirjallisuudeksi. Tutkin, miten uskomusperinnettä on muutettu lapsille sopivaksi ja miten se kytkeytyy kansanperinteeseen. Analyysin tukena käytän Suomalaisen kirjallisuuden seuran perinteen ja nykykulttuurin kokoelman uskomustarinoita.
Käytän aineistonani neljää Koiramäki-kirjaa: Koiramäen talossa, Koiramäen talvi, Koira- mäen lapset ja Näkki sekä Kesä Koiramäessä. Koiramäen lapset ja Näkki -kirja on uskomus- tarinakokoelma tarinoista, joita Koiramäessä kerrotaan. Loput kirjat esittelevät vuodenaikojen mukaisesti arjen askareita ja juhlia. Uskomusperinteenä kirjoissa esiintyy taikoja, ennustuksia ja tarinan kerronnan tilanteita.
Tutkimukseni osoitti, että uudelleen kerronnan keinoina Koiramäen uskomusperinteessä esiintyvät uskomusperinteen konteksti, uskomusperinteen romantisointi, uskomusperinteen lapsiyleisö sekä uskomusperinteeseen eläytyminen. Tieto menneen ajan uskomusperinteestä siirtyy eteenpäin. Koiramäki-kirjat mahdollistavat menneen ajan uskomusperinteen tiedon välittymisen seuraavillekin sukupolville
Lastenkirjallisuuden uudelleen kerronta ja lähdeteksti luovat metanarratiivin, joka ohjaa Koiramäen uskomusperinteen muotoutumista. Metanarratiivilla tarkoitetaan tutkimukseni yhteydessä Mauri Kunnaksen käsityksiä siitä, minkälainen uskomusperinne tulee siirtää lapsille ja millaisia ihanteita uskomusperinteellä halutaan tuoda esiin. Lähdetekstinäni esiintyy entisen ajan suomalainen uskomusperinne.
Analyysilla tutkin millaisista uudelleen kerronnan strategioista Koiramäen uskomusperinne on koostunut ja minkälainen metanarratiivi sen taustalla on. Muodostan sisällönanalyysin avulla uudelleen kerronnan teemat, joita analysoin. Teemojen avulla selviää, millaisesta metanarratiivista Koiramäen uskomusperinne koostuu. Analyysillani tutkin näitä metanarratiiviin vaikuttavia tekijöitä.
Uskomusperinne on Koiramäki-kirjoissa tuotettu lastenkirjallisuudeksi. Tutkin, miten uskomusperinnettä on muutettu lapsille sopivaksi ja miten se kytkeytyy kansanperinteeseen. Analyysin tukena käytän Suomalaisen kirjallisuuden seuran perinteen ja nykykulttuurin kokoelman uskomustarinoita.
Käytän aineistonani neljää Koiramäki-kirjaa: Koiramäen talossa, Koiramäen talvi, Koira- mäen lapset ja Näkki sekä Kesä Koiramäessä. Koiramäen lapset ja Näkki -kirja on uskomus- tarinakokoelma tarinoista, joita Koiramäessä kerrotaan. Loput kirjat esittelevät vuodenaikojen mukaisesti arjen askareita ja juhlia. Uskomusperinteenä kirjoissa esiintyy taikoja, ennustuksia ja tarinan kerronnan tilanteita.
Tutkimukseni osoitti, että uudelleen kerronnan keinoina Koiramäen uskomusperinteessä esiintyvät uskomusperinteen konteksti, uskomusperinteen romantisointi, uskomusperinteen lapsiyleisö sekä uskomusperinteeseen eläytyminen. Tieto menneen ajan uskomusperinteestä siirtyy eteenpäin. Koiramäki-kirjat mahdollistavat menneen ajan uskomusperinteen tiedon välittymisen seuraavillekin sukupolville