Sukupuolihölynpölyä vai tasa-arvoa? : Antigender-liike ja gender-ideologia Euroopan parlamentin täysistuntokeskusteluissa

Abstract

Antigender-liike on viime vuosikymmeninä suosiotaan kasvattanut poliittinen ideologia, joka haastaa tasa-arvoa, demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Liike vastustaa gender-ideologiaksi kutsumaansa ilmiötä, johon kuuluvat naisten sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet, seksuaali- ja lisääntymisoikeudet, kuten aborttioikeus, ehkäisy ja hedelmöityshoidot, sukupuolten välisen jaottelun muutos ja sukupuolen moninaisuus. Antigender-liike on osa laajempaa äärikonservatiivista ja oikeistopopulistista suuntausta ja kulttuurisotia konservatiivisten ja liberaalien arvojen välillä, mutta myös pyrkimys edistää radikaalia vaihtoehtoista käsitystä maailmanjärjestyksestä ja normeista. Kyseessä on hyvin rahoitettu, transnationaalinen verkosto, jonka osana toimivat niin yksittäiset henkilöt, järjestöt, uskonnolliset organisaatiot, poliittiset puolueet kuin tietyt valtionhallinnotkin, kuten Venäjä ja Yhdysvallat. Näitä kaikkia yhdistää äärikonservatiivinen ideologia ja perinteiset arvot sekä huoli siitä, että nämä arvot ovat uhattuna yhteiskunnallisen muutoksen takia. Euroopan parlamentti on tyypillisesti ollut tasa-arvon puolustaja, mutta eurooppalaisten äärikonservatiivisten puolueiden vaalimenestysten myötä myös parlamentissa niiden osuus on kasvanut. Tämä näkyy täysistuntokeskusteluissa antigender-liikkeelle ominaisen populistisen retoriikan käytön lisääntymisenä ja tasa-arvon parantamiseen pyrkivien sopimusten ja toimintojen jarruttamisena. Tarkastelen tutkimuksessani vuosien 2014–2019 parlamenttikauden täysistuntokeskusteluita, joista diskurssianalyysin ja retoriikka-analyysin keinoin tutkin keskusteluiden retoriikkaa ja puheenvuoroja niin tasa-arvon puolesta kuin sitä vastaan. Pöytäkirjoista on havaittavissa useita antigender-retoriikkaa käyttäviä puheenvuoroja, joissa vastustetaan esimerkiksi aborttioikeutta, seksuaalikasvatusta, sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia sekä myös EU:n puuttumista valtioiden ja perheiden itsemääräämisoikeuteen. Antigender-liikkeessä on havaittavissa jonkin verran kansallisia eroja siinä, mihin edellä mainitun kaltaisista asioista politiikassa ja vaikuttamisessa keskitytään, mutta eroista huolimatta liikkeen strategiset ja diskursiiviset perusteet ovat samanlaisia läpi Euroopan ja eri maat ovat ottaneet vaikutteita toisiltaan. Kyseessä onkin hyvin transnationaalinen ja organisoitu liike. Tämä näkyy myös Euroopan parlamentissa, jossa antigender-retoriikkaa käyttävät parlamentin jäsenet edustavat useita eri Euroopan kansallisuuksia, mutta puolueittain keskittyvät pääasiassa äärikonservatiivisimpiin ja populistisimpiin puolueisiin.