Rail Baltica -raideyhteys osana kustannustehokasta toimitusketjua suomalaisyritysten näkökulmasta

Abstract

Muiden Euroopan maiden kanssa käytävällä tavarakaupalla on suuri merkitys Suomen taloudelle. Sopivimman kuljetusmuodon valitseminen on yksi keskeisimmistä haasteista kansainvälisen logistiikan järjestämisessä, ja kuljetuksen hinta tunnistetaan toimitusketjujen johtamisen kirjallisuudessa yhdeksi tärkeimmistä valintakriteereistä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on arvioida, onko Baltian maissa ja Puolassa rakenteilla oleva Rail Baltica raideyhteys potentiaalisesti kustannustehokas tapa järjestää logistiikkaa Suomen ja muiden Euroopan maiden välillä. Tutkimusmenetelmänä käytetään kvantitatiivista lähestymistapaa. Viiden suomalaiskaupungin ja 40 eurooppalaiskaupungin välille määritellään kolme vaihtoehtoista reititystä: yksi kokonaan maanteitse tehtävä kuljetus, yksi merikuljetusta hyödyntävä intermodaalikuljetus, sekä yksi Rail Balticaa ja siihen yhdistyvää eurooppalaista raideverkostoa hyödyntävä intermodaalikuljetus. Vaihtoehtoisten reititysten kustannusten vertailemiseksi luodaan kustannuslaskentamallit. Tulosten perusteella Rail Balticaa hyödyntävä intermodaalikuljetus voi olla kustannustehokas vaihtoehto erityisesti silloin, kun kuljetus kohdistuu eurooppalaisiin sisämaakaupunkeihin. Lähellä satamia sijaitseviin kohteisiin logistiikka on kuitenkin yleensä edullisempaa järjestää merikuljetuksia hyödyntäen, ja kustannustehokkaita logistiikkaratkaisuja etsivien toimijoiden kannattaakin tulosten perusteella lähestyä kuljetusmuodon valintaongelmaa pikemminkin maantiekuljetuksen osuuden minimoinnin kuin raide- tai merikuljetuksen osuuden maksimoinnin kautta.