Agentti-esimies-ongelma yrityskauppakontekstissa : Miten yritysjohtajien ja hallitusten jäsenten yksilölliset ominaisuudet vaikuttavat yritysostohalukkuuteen ja -onnistumiseen?

Abstract

Yrityskaupat (eng. ”Mergers and Acquisitions”) ovat merkittävä osa yritysten kasvustrategiaa, ja niistä toteutusvastuussa olevat henkilöt, useimmiten yritysjohtajat, ovat erityisen merkittävässä roolissa nii-den onnistumista ajateltaessa. Yritysjohtajat toteuttavat yrityskauppoja usein hallitusten asettamien linjojen mukaisesti, jolloin kyseistä yrityksen sisäistä yrityskauppa-asetelmaa voidaan tarkastella ta-loustieteellisessä kontekstissa esimies-agenttiongelman kautta. Vaikka yritysjohtajien sekä hallitusten ajatellaan usein toimivan rationaalisesti, aiempi tutkimus osoit-taa, että niiden demografiset piirteet vaikuttavat sekä yrityskauppakäyttäytymiseen että yrityskauppo-jen onnistumiseen. Tämä kirjallisuuskatsaus käsittelee juuri näitä yksilötason tekijöitä yrityskauppa-kontekstissa ja pyrkii osoittamaan, miten ne heijastuvat yritysten yritysostohalukkuuteen sekä kauppo-jen lopputuloksiin. Aiemmat akateemiset tutkimukset osoittavat, että erityisesti yli-itsevarmuus voidaan tulkita epäonnis-tuneisiin yrityskauppoihin liitännäisenä käyttäytymisperusteisena tekijänä. Yli-itsevarmuus voidaan edelleen liittää erilaisiin demografisiin piirteisiin, joista lopulta voidaan vetää johtopäätöksiä aiemmin aseteltuun tutkimuskysymykseen. Tässä kirjallisuuskatsauksessa havaitaan, että yli-itsevarmuutta ha-vaitaan erityisesti miessukupuolisilla, lyhyemmän työuran omaavilla (eli usein nuoremmilla) sekä spe-sialisoituneeseen työhistorian omaavilla yritysjohtajilla, mutta näitä piirteitä voidaan suojella muun muassa hallitustason valinnoilla. Jo pelkästään aktiivinen hallitustyö näyttää suojelevan epäedullisilta yrityskauppapäätöksiltä, ja erityisesti hyvät ja vakiintuneet ohjaustavat hallituksen ja yritysjohdon vä-lillä korostuvat paremmassa toiminta-asetelmassa. Myös monipuolinen hallitusrakenne – niin sukupuo-len, iän kuin riippumattomuuden osalta – näyttää toimivan eräänlaisena vastavoimana epäedullista yrityskauppatoimintaa vastaan. Tämä kirjallisuuskatsaus johtaa lopuksi potentiaalisesti parempaan yrityskappatoimintaan johtavia suo-sitteluja niin yritysjohtajille kuin hallituksille. Vaikka tutkimustulokset ja niistä vedettävät johtopäätök-set ovat osittain selkeitä, on kuitenkin tärkeää tiedostaa, että tässä kirjallisuuskatsauksessa esiteltyjä piirteitä voidaan ajatella olevan vahvasti kytköksissä länsimaalaisiin heteronormatiivisiin käsityksiin, ja kirjallisuuskatsauksessa esitellyt akateemiset tutkimukset nojaavatkin laajasti muun muassa Yhdysval-loissa tehtyihin otoksiin. Siksi kirjallisuuskatsaus antaa melko länsimaalaisen katsauksen aiheeseen, mutta toisaalta se luo myös perusteita tutkia aihetta muun muassa Pohjoismaalaisesta näkökulmasta. Myös tätä näkökulmaa käsitellään kirjallisuuskatsauksen lopussa.