”Lasten ja nuorten liikkumattomuus on globaali ongelma” – miksi olemme tässä tilanteessa

Abstract

Tutkimus käsittelee lasten ja nuorten liikkumattomuuden sekä liikuntakasvatuksen välistä yhteyttä. Lisäksi se kerää yhteen keinoja, joilla voidaan pyrkiä lisäämään lasten liikkumista ja vastaavasti vähentämään liikkumattomuutta. Tämän tutkimuksen päätavoitteena on etsiä syitä sille, miksi lapset ja nuoret eivät liiku. Lasten ja nuorten heikkenevästä fyysisestä toimintakyvystä on käyty paljon keskusteluja, ja aihe nousee aika ajoin esiin julkisuudessa. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus ja sen kohteena on lasten ja nuorten fyysinen toimintakyky. Aineisto muodostui Vauva.fi -keskustelupalstalta kerätyistä vierailijoiden anonyymeistä kommenteista, joissa kommentoitiin lasten ja nuorten liikkumattomuutta. Keräsin tutkimuksen aineiston niin, että reilusta kahdestatuhannesta kommentista valitsin seitsemänkymmentä ensimmäistä ja seitsemänkymmentä viimeistä kommenttia. Kommenteista nousi selkeästi esiin eri teemoja, ja tuloksissa olen käynyt läpi teemoittelun avulla näiden teemojen vaikutuksia lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn lähteinä. Kirjoittajien kommenteissa oli selkeitä yhteyksiä, joiden pohjalta esiin nousi neljä eri teemaa. Ensimmäisenä teemana oli liikuntakasvatus ja kodin suuri rooli kasvattaa lapsia liikkujina. Toisena teemana esiin nousi harrastuneisuus sekä sen vaikutukset liikunnallisuuteen. Kolmantena digitalisaatiolla koettiin olevan suurta roolia siihen, miksi lapset eivät liiku yhtä paljon kuin aikaisemmin. Viimeisenä teemana puhuttiin koulusta, joka on suuressa roolissa jokaisen lapsen liikunta-aktiivisuuden kasvattajana. Lasten ja nuorten heikentynyt toimintakyky on ollut paljon esillä, ja lasten sekä nuorten fyysinen toiminta on heikentynyt vuosi vuodelta. Lasten ja nuorten motivaatio liikkumista kohtaan on vähäistä ja suuri osa ei liiku vapaa-ajallaan tarpeeksi. Liian iso osa lapsista ja nuorista ei pysty selviytymään edes arjen normaaleista askareista heikon fyysisen kunnon takia. Tutkimuksessani selvisi, että koululla sekä kodilla on suuri merkitys puhuttaessa lasten liikunnallisesta aktiivisuudesta. Lasten ja nuorten ympäristö vaikuttaa heidän kokemuksiinsa liikunnasta ja liikkumisesta. Usein nuorena opittu liikunnallisesti aktiivinen elämäntapa heijastuu läpi koko elämän. Kotona ja koulussa tulisi panostaa jatkossa nimenomaan aktiivisuuteen ja liikunnallisuuteen, jotta saadaan lapset innostumaan liikunnasta. Aihetta tulisi ehdottomasti tutkia lisää. Tuleviin tutkimuksiin tulisi ottaa mukaan lapsia ja nuoria, jotta saadaan heidän äänensä kuuluviin. Haluamme kuulla heidän omia ajatuksiaan sekä mielipiteitään siitä, miten voidaan kasvattaa liikunnallista aktiivisuutta.