Verbaalisten ohjeiden ymmärtämisen ja työmuistin välinen yhteys sekä monikielisyyden vaikutus näiden kykyjen kehitykseen : Pitkittäistutkimus 6–11-vuotiailla

Abstract

Kielellinen kehitys ja oppiminen perustuvat monimutkaisiin kielellis-kognitiivisiin prosesseihin, joihin lukeutuvat esimerkiksi työmuisti ja kyky noudattaa verbaalisia ohjeita. Näiden tekijöiden tiedetään vaikuttavan vahvasti toisiinsa, mutta niiden kehitystä ja keskinäisiä yhteyksiä on tutkittu lapsilla toteutetuissa pitkittäistutkimuksissa vain vähän. Lisäksi alati globalisoituvassa maailmassa monikielisyyden kiistelty vaikutus kielellis-kognitiivisiin taitoihin herättää kysymyksen siitä, onko monikielisyydestä juuri näihin taitoihin ja niiden kehitykseen vaikuttavaa hyötyä vai ei. Tässä pro gradu –tutkielmassa tarkastellaan lasten työmuistin ja suomenkielisten verbaalisten ohjeiden ymmärtämisen yhteyttä pitkittäis- ja poikittaisasetelmassa kaikkien tutkittavien kesken sekä erikseen yksi- ja monikielisten ryhmien välillä. Tutkielmassa ollaan kiinnostuneita myös siitä, puoltavatko tulokset kiistellyn monikielisyysedun olemassaoloa. Koska haluttiin tarkastella muuttujien välisiä kausaalisuhteita ja välillisiä vaikutuksia, analyysit suoritettiin rakenneyhtälömallin alatyypillä, polkumallilla, ja mediaatioanalyysilla. Tutkimusaineisto (N=67) kerättiin Turun seudulla osana PAULA-interventiotutkimusta vuosina 2017–2023, jolloin tutkittavat olivat ensimmäisessä aikapisteessä 6–8-vuotiaita ja toisessa aikapisteessä 9–11-vuotiaita. Tuloksista havaittiin, että kaikkien tutkittavien ja myös monikielisten tutkittavien ryhmässä alkumittauksen työmuistitehtävässä menestyminen ennusti menestymistä saman aikapisteen ohjeiden ymmärtämisen tehtävässä, minkä perusteella voidaan päätellä näiden taitojen olevan vahvasti yhteydessä toisiinsa. Menestyminen alkumittauksen ohjeiden ymmärtämisen tehtävässä ennusti menestystä loppumittauksen työmuistitehtävässä kuitenkin vain koko otannan analyysissa. Yksikielisten ryhmässä mediaatioanalyysi ei osoittanut tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä mallin kokonaisvaikutusta lukuun ottamatta. Sen sijaan monikielisten ryhmässä havaittiin selkeä mediaatiovaikutus alkumittauksen työmuistitehtävästä alkumittauksen ohjeiden ymmärtämisen tehtävän kautta loppumittauksen ohjeiden ymmärtämisen tehtävään. Tämä viittaa siihen, että monikielisten lasten ohjeiden ymmärtäminen on vahvemmin sidoksissa työmuistin suorituskykyyn kuin yksikielisten lasten. Tämän tutkimuksen perusteella työmuistin ja ohjeiden ymmärtämisen tehtävissä ei havaittu näyttöä monikielisyysedusta. Jatkotutkimukset ilmiön tiimoilta ovat perusteltuja, ja ne suositellaan toteutettavan suuremmalla otoskoolla sekä tarkempi monikielisyyden luokittelu, erityisesti L1–L2-kielten taitotasoerot, huomioiden.