Miten Suomen verolainsäädäntö vaikuttaa kansainvälisten pääomarahastojen sijoitustoimintaan Suomessa?
Iisakkila, Roosa (2025-11-26)
Miten Suomen verolainsäädäntö vaikuttaa kansainvälisten pääomarahastojen sijoitustoimintaan Suomessa?
Iisakkila, Roosa
(26.11.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251222123628
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251222123628
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan kansainvälisten pääomarahastojen verotuksellisia toimintaedellytyksiä Suomessa. Tutkimuksen tarkoituksena on analysoida, millä tavoin Suomen kansallinen verolainsäädäntö, kansainväliset verosopimukset ja EU-oikeus vaikuttavat ulkomaisten sijoittajien mahdollisuuksiin sijoittaa Suomeen joko suoraan tai rahastorakenteiden kautta. Tutkimuksessa hyödynnetään oikeusdogmaattista eli lainopillista menetelmää, jossa keskitytään voimassa olevan oikeuden systematisointiin, tulkintaan ja arviointiin.
Tutkimuksen kohteena ovat erityisesti kommandiittiyhtiömuotoiset pääomarahastot, joiden läpivirtausrakenne ja veroneutraalisuus ovat keskeisiä piirteitä. Analyysissä käsitellään muun muassa rajoitetun verovelvollisuuden periaatteita, sijoitusrahastojen verovapauden edellytyksiä ja kiinteän toimipaikan muodostumista. Lisäksi tarkastellaan EU-oikeuden ja OECD:n BEPS-hankkeen vaikutuksia Suomen verojärjestelmään.
Keskeisenä havaintona on, että Suomen verolainsäädäntö tarjoaa lähtökohtaisesti kilpailukykyiset puitteet kansainvälisille rahastoille, mutta sääntelyn epäyhtenäisyys ja muodolliset verovapausedellytykset voivat muodostaa esteitä rajat ylittävälle sijoitustoiminnalle. Veroneutraalisuuden turvaaminen ja kansainvälisen sääntelyn yhdenmukainen soveltaminen ovat olennaisia kehityskohteita. Tutkielma korostaa tarvetta selkeyttää verosääntelyä ja vahvistaa oikeusvarmuutta, jotta Suomi säilyttää houkuttelevuutensa kansainvälisten pääomarahastojen sijoituskohteena.
Tutkimuksen kohteena ovat erityisesti kommandiittiyhtiömuotoiset pääomarahastot, joiden läpivirtausrakenne ja veroneutraalisuus ovat keskeisiä piirteitä. Analyysissä käsitellään muun muassa rajoitetun verovelvollisuuden periaatteita, sijoitusrahastojen verovapauden edellytyksiä ja kiinteän toimipaikan muodostumista. Lisäksi tarkastellaan EU-oikeuden ja OECD:n BEPS-hankkeen vaikutuksia Suomen verojärjestelmään.
Keskeisenä havaintona on, että Suomen verolainsäädäntö tarjoaa lähtökohtaisesti kilpailukykyiset puitteet kansainvälisille rahastoille, mutta sääntelyn epäyhtenäisyys ja muodolliset verovapausedellytykset voivat muodostaa esteitä rajat ylittävälle sijoitustoiminnalle. Veroneutraalisuuden turvaaminen ja kansainvälisen sääntelyn yhdenmukainen soveltaminen ovat olennaisia kehityskohteita. Tutkielma korostaa tarvetta selkeyttää verosääntelyä ja vahvistaa oikeusvarmuutta, jotta Suomi säilyttää houkuttelevuutensa kansainvälisten pääomarahastojen sijoituskohteena.