Romanien koulutuspolkujen rakentuminen : pääomien, toimijuuden ja rakenteiden vuoropuhelu
Arfman, Hanna (2025-12-08)
Romanien koulutuspolkujen rakentuminen : pääomien, toimijuuden ja rakenteiden vuoropuhelu
Arfman, Hanna
(08.12.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251222123426
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251222123426
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä romanien koulutukseen liittyvistä kokemuksista ja tarkastella, miten heidän koulutuspolkunsa rakentuvat erilaisten tekijöiden vaikutuksesta. Aihe on merkittävä, sillä romanien koulutustaso on noussut viime vuosikymmeninä, mutta erot valtaväestöön nähden ovat edelleen huomattavia. Tutkimus vastaa tarpeeseen tuoda esiin romanien omia näkökulmia aiheesta, sillä Suomessa ei kerätä etnistä taustaa koskevia tilastoja ja systemaattista tutkimustietoa romanien koulutuksesta on vähän.
Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa hyödynnetään Pierre Bourdieun pääomateoriaa (taloudellinen, sosiaalinen, kulttuurinen ja symbolinen pääoma) sekä toimijuuden ja rakenteiden välistä dynamiikkaa. Näiden avulla tarkastellaan, millaiset resurssit tukevat tai estävät kouluttautumista sekä millä tavoin yksilöiden toimijuus rakentuu koulutusjärjestelmän ja yhteiskunnallisten rakenteiden sisällä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena kyselytutkimuksena. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, johon vastasi 31 henkilöä. Menetelmä mahdollisti maantieteellisesti hajallaan olevan ryhmän tavoittamisen ja anonyymin osallistumisen, mikä lisäsi vastaajien halukkuutta kertoa myös henkilökohtaisista ja sensitiivisistä kokemuksista. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla yhdistäen aineistolähtöistä ja teoriaohjaavaa otetta.
Keskeiset tulokset osoittavat, että romanien koulutuspolkuja edistävät tekijät liittyvät muun muassa yksilön omaan toimijuuteen, perheen ja yhteisön tukeen sekä kannustaviin koulukokemuksiin. Esteiksi nousivat syrjintä ja ennakkoluulot, taloudelliset haasteet, kulttuuriset ristiriidat koulun käytäntöjen kanssa sekä riittämätön ohjaus erityisesti koulutussiirtymien kohdalla. Pääomat näkyivät koulutuspoluilla eri tavoin: kulttuurinen pääoma ilmeni esimerkiksi asenteina koulutusta kohtaan, sosiaalinen pääoma opiskelumahdollisuuksien rajautumisena ja symbolinen pääoma koulutuksen tuottamana arvostuksena.
Johtopäätöksenä tutkimus osoittaa, että romanien koulutuspolut rakentuvat monitasoisten voimavarojen ja esteiden vuorovaikutuksessa. Koulutusjärjestelmän yhdenvertaisuustavoitteet eivät vielä täysin toteudu, ja syrjinnän vaikutukset heijastuvat edelleen oppimiskokemuksiin ja koulutusvalintoihin. Tutkimuksen tuottama tieto täydentää aiempaa tutkimusta ja voi toimia pohjana kehittämistoimille, joiden tavoitteena on edistää romanien koulutuksellista tasa-arvoa, lisätä kulttuurisensitiivisyyttä ja vahvistaa luottamusta koulutusjärjestelemää kohtaan.
Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa hyödynnetään Pierre Bourdieun pääomateoriaa (taloudellinen, sosiaalinen, kulttuurinen ja symbolinen pääoma) sekä toimijuuden ja rakenteiden välistä dynamiikkaa. Näiden avulla tarkastellaan, millaiset resurssit tukevat tai estävät kouluttautumista sekä millä tavoin yksilöiden toimijuus rakentuu koulutusjärjestelmän ja yhteiskunnallisten rakenteiden sisällä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena kyselytutkimuksena. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, johon vastasi 31 henkilöä. Menetelmä mahdollisti maantieteellisesti hajallaan olevan ryhmän tavoittamisen ja anonyymin osallistumisen, mikä lisäsi vastaajien halukkuutta kertoa myös henkilökohtaisista ja sensitiivisistä kokemuksista. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla yhdistäen aineistolähtöistä ja teoriaohjaavaa otetta.
Keskeiset tulokset osoittavat, että romanien koulutuspolkuja edistävät tekijät liittyvät muun muassa yksilön omaan toimijuuteen, perheen ja yhteisön tukeen sekä kannustaviin koulukokemuksiin. Esteiksi nousivat syrjintä ja ennakkoluulot, taloudelliset haasteet, kulttuuriset ristiriidat koulun käytäntöjen kanssa sekä riittämätön ohjaus erityisesti koulutussiirtymien kohdalla. Pääomat näkyivät koulutuspoluilla eri tavoin: kulttuurinen pääoma ilmeni esimerkiksi asenteina koulutusta kohtaan, sosiaalinen pääoma opiskelumahdollisuuksien rajautumisena ja symbolinen pääoma koulutuksen tuottamana arvostuksena.
Johtopäätöksenä tutkimus osoittaa, että romanien koulutuspolut rakentuvat monitasoisten voimavarojen ja esteiden vuorovaikutuksessa. Koulutusjärjestelmän yhdenvertaisuustavoitteet eivät vielä täysin toteudu, ja syrjinnän vaikutukset heijastuvat edelleen oppimiskokemuksiin ja koulutusvalintoihin. Tutkimuksen tuottama tieto täydentää aiempaa tutkimusta ja voi toimia pohjana kehittämistoimille, joiden tavoitteena on edistää romanien koulutuksellista tasa-arvoa, lisätä kulttuurisensitiivisyyttä ja vahvistaa luottamusta koulutusjärjestelemää kohtaan.
