Katujengiytyminen Suomessa – Mistä ilmiössä oikeastaan on kyse? : Katujengi-ilmiön tarkastelu määritelmien sekä toimijoiden näkökulmien kautta
Leppäluoto, Noora (2025-12-22)
Katujengiytyminen Suomessa – Mistä ilmiössä oikeastaan on kyse? : Katujengi-ilmiön tarkastelu määritelmien sekä toimijoiden näkökulmien kautta
Leppäluoto, Noora
(22.12.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251223124821
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251223124821
Tiivistelmä
ON-työ tarkastelee katujengiytymisen ilmiötä Suomessa. Tarkoituksena on selvittää, miten eri tahot määrittelevät katujengin sekä miten katujengi-ilmiö eri tahojen näkökulmista näyttäytyy. Tarkemmin tarkasteltavana ovat kansainvälisesti käytettävä Euroopan rikoksentorjuntaverkoston määritelmä, Suomen poliisin käyttämä määritelmä sekä oikeudellisesti käytettävä määritelmä. Eri tahojen näkökulmia ilmiöön on etsitty Suomen poliisin ulostuloista, nuorisotyön näkemyksistä sekä katujengiläisinä pidettyjen henkilöiden näkökulmista. Lisäksi tutkimuksen kohteena on Ruotsissa tapahtuvan jengiytymisen vaikutukset suomalaiseen jengikeskusteluun.
Tutkielmassa on perehdytty kirjallisuuteen sekä aikaisemmin tehtyihin tutkimuksiin aiheesta taikka siihen liittyen. Analyysi perustuu suurelta osin myös mediassa esitettyihin haastatteluaineistoihin. Nämä aineistot ovat tarjonneet tutkimuksen teoreettista viitekehystä, sillä katujengejä koskevaa tutkimusta on vähän ja sitä koskeva keskustelu on moninaista. Analyysiä on tehty käyttäen apuna nuoria koskevan huolipuheen sekä suojelupuheen käsitteitä.
Työn perusteella on selvää, että katujengi-ilmiön määritteleminen on vaikeaa, eikä yhtenäistä määritelmää edes Suomen tasolla ole. Toisaalta kyseessä on sosiaalinen ilmiö, joka ei aina taivu tietyn määritelmän alle. Eri tahojen ulostulot eroavat toisistaan, sillä esimerkiksi katujengien jäseninä pidetyt eivät aineiston perusteella myönnä katujengien olemassaoloa, mutta poliisin mukaan Suomessakin sellaisia toimii. Tulevaisuutta ajatellen olisi tärkeää, että määritelmiä yhdistettäisiin ja moniammatillista toimintaa jengien suhteen tehostettaisiin.
Tutkielmassa on perehdytty kirjallisuuteen sekä aikaisemmin tehtyihin tutkimuksiin aiheesta taikka siihen liittyen. Analyysi perustuu suurelta osin myös mediassa esitettyihin haastatteluaineistoihin. Nämä aineistot ovat tarjonneet tutkimuksen teoreettista viitekehystä, sillä katujengejä koskevaa tutkimusta on vähän ja sitä koskeva keskustelu on moninaista. Analyysiä on tehty käyttäen apuna nuoria koskevan huolipuheen sekä suojelupuheen käsitteitä.
Työn perusteella on selvää, että katujengi-ilmiön määritteleminen on vaikeaa, eikä yhtenäistä määritelmää edes Suomen tasolla ole. Toisaalta kyseessä on sosiaalinen ilmiö, joka ei aina taivu tietyn määritelmän alle. Eri tahojen ulostulot eroavat toisistaan, sillä esimerkiksi katujengien jäseninä pidetyt eivät aineiston perusteella myönnä katujengien olemassaoloa, mutta poliisin mukaan Suomessakin sellaisia toimii. Tulevaisuutta ajatellen olisi tärkeää, että määritelmiä yhdistettäisiin ja moniammatillista toimintaa jengien suhteen tehostettaisiin.