Fasistinen rauhanliike Britanniassa 1935–1940 : Brittiläisen fasistiunionin johtajan Oswald Mosleyn retoriikan analyysi
Salo, Otto (2025-12-19)
Fasistinen rauhanliike Britanniassa 1935–1940 : Brittiläisen fasistiunionin johtajan Oswald Mosleyn retoriikan analyysi
Salo, Otto
(19.12.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251223124183
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251223124183
Tiivistelmä
Tutkielmassani analysoin Britannian fasistista rauhanliikettä vuosina 1935–1940 Brittiläisen fasistiunionin johtajan Oswald Mosleyn retoriikan avulla. Tutkimuskysymykseni ovat: Miksi brittifasistit vastustivat sotaa? Minkälaisia argumentteja he käyttivät sodanvastaisessa kampanjassaan? Miten he pyrkivät vaikuttamaan yleisöönsä? Aineistona käytän Mosleyn puhetta Britain First, 16.7.1939 ja Mosleyn poliittista pamflettia The British peace and how to get it, n. 1939–1940 sekä seitsemää Mosleyn rauhanliikkeeseen liittyvää sanomalehtiuutista neljästä eri lehdestä vuosilta 1938–1939. Tutkimusmenetelmänä hyödynnän laadullista sisällönanalyysia ja retoriikan analyysia.
Mosleyn fasistisen rauhanliikkeen retoriikka rakentuu kuuden teeman ympärille: kannatuksen tavoittelu, fasismin sympatia, antikapitalismi, antikommunismi, isolationismi ja Britannian imperiumin säilyttäminen. Nämä kuusi teemaa voidaan jakaa kolmeen kokonaisuuteen: fasistisen joukkuehengen rakentaminen viholliskuvien kautta, taloudellismoraalinen ulottuvuus sekä fasistisen rauhanliikkeen ulkopolitiikka. Britannian fasistinen rauhanliike syntyi reaktiona kiristyneeseen maailmanpoliittiseen tilanteeseen aikana, jolloin Britanniassa rauhan kannatus oli suurta. Fasistisen rauhanliikkeen retoriikka rakentui Mosleyn näkökulmaan brittiläisestä identiteetistä. Tätä identiteettiä luotiin vastakkainasettelulla, jossa yhdellä puolella oli tavallinen rauhaa rakastava kansa ja toisella puolella sotaa lietsovat kansan viholliset, jotka koostuivat korruptoituneista poliitikoista, maksetusta lehdistöstä, rahavallasta, kommunisteista sekä muukalaisista. Sota oli Britannialle eksistentiaalinen kriisi, joka täytyi estää. Oswald Mosley oli se henkilö, jonka ympärille sodanvastaisten fasistien toivo kasaantui.
Mosleyn fasistisen rauhanliikkeen retoriikka rakentuu kuuden teeman ympärille: kannatuksen tavoittelu, fasismin sympatia, antikapitalismi, antikommunismi, isolationismi ja Britannian imperiumin säilyttäminen. Nämä kuusi teemaa voidaan jakaa kolmeen kokonaisuuteen: fasistisen joukkuehengen rakentaminen viholliskuvien kautta, taloudellismoraalinen ulottuvuus sekä fasistisen rauhanliikkeen ulkopolitiikka. Britannian fasistinen rauhanliike syntyi reaktiona kiristyneeseen maailmanpoliittiseen tilanteeseen aikana, jolloin Britanniassa rauhan kannatus oli suurta. Fasistisen rauhanliikkeen retoriikka rakentui Mosleyn näkökulmaan brittiläisestä identiteetistä. Tätä identiteettiä luotiin vastakkainasettelulla, jossa yhdellä puolella oli tavallinen rauhaa rakastava kansa ja toisella puolella sotaa lietsovat kansan viholliset, jotka koostuivat korruptoituneista poliitikoista, maksetusta lehdistöstä, rahavallasta, kommunisteista sekä muukalaisista. Sota oli Britannialle eksistentiaalinen kriisi, joka täytyi estää. Oswald Mosley oli se henkilö, jonka ympärille sodanvastaisten fasistien toivo kasaantui.
