Is Routine Neuroimaging Needed in Adult-Onset Isolated Cervical Dystonia?

Abstract

Background: Clinical practices regarding neuroimaging in isolated cervical dystonia vary across countries and there are no published studies investigating the need of routine neuroimaging in this patient population. Objectives: To investigate if structural neuroimaging is needed in patients with isolated cervical dystonia. Methods: Patients with adult-onset cervical dystonia were identified from a systematic search of the medical records of Turku University Hospital 1996-2022. Clinical and structural neuroimaging data were reviewed by the investigators to evaluate the etiology of dystonia, specifically to identify cases of secondary dystonia caused by structural brain abnormalities. Results: 365 patients with cervical dystonia without other movement disorders with presumed idiopathic or uncertain etiology prior to brain imaging were identified. 282 (77.3%) were scanned using head MRI or CT. Acquired brain lesions were identified in nine (2.5% of all patients) and were significantly more common in patients with vs. without (i.e. isolated) other neurological features (P <0.001). Lesions in patients with other neurological features were considered likely (n=4) or possibly (n=2) causal, but all lesions in patients with isolated cervical dystonia (n=3) were considered incidental. None of the patients showed signs of progressive neurodegeneration. Conclusions: Routine neuroimaging is not necessary in patients with adult-onset isolated cervical dystonia.

Kervikaalidystonia on liikehäiriösairaus, joka aiheuttaa pään, kaulan ja hartioiden poikkeavia liikkeitä ja asentoja. Kervikaalidystonia on yleisin aikuisiällä alkava fokaalinen dystonia. Kervikaalidystonia luokitellaan isoloiduksi silloin, kun siihen ei liity muita liikehäiriösairauksia (pl. vapina) tai muita neurologisia tai systeemisiä oireita. Kervikaalidystonia on useimmiten idiopaattinen, mutta sen taustalla voi olla myös keskushermoston leesio. Keskushermoston rakenteellisen kuvantamisen rooli osana kervikaalidystonian diagnostiikkaa vaihtelee maittain. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää rutiinikuvantamisen tarvetta osana kervikaalidystonian diagnostiikkaa. Tutkimukseen kerättiin systemaattisella haulla Turun yliopistollisessa keskussairaalassa 1996–2022 hoidetut potilaat, joilla oli diagnoosikoodi G24.3 (kervikaalidystonia), ja jotka olivat diagnoosihetkellä täysi-ikäisiä (n = 761). Potilaiden oirekuva ja kuvantamislöydökset poimittiin sairauskertomusmerkinnöistä kervikaalidystonian etiologian ja mahdollisten leesioiden arvioimiseksi. Tutkimus rajattiin potilaisiin, joilla ei ollut muita liikehäiriösairauksia, ja joiden kervikaalidystonian etiologia oli oletettavasti idiopaattinen tai epävarma ennen kuvantamista. Jäljelle jäi 365 potilasta, joista 14:llä oli diagnoosihetkellä muita neurologisia oireita, kuten tuntopuutos, ataksia tai pareesi. Lopuilla potilaista (n = 351) oli isoloitu kervikaalidystonia. Potilaista 282 oli kuvannettu (tietokonetomografia tai magneettikuvantaminen). Kuvannetuista potilaista 148 oli kuvannettu osana kervikaalidystonian diagnostisia selvittelyitä. Yhdeksällä potilaalla oli ennen oireiden alkua ilmaantuneet hankinnaiset aivoleesiot, joista kuusi tulkittiin todennäköisesti (n = 4) tai mahdollisesti (n = 2) kausaalisiksi. Leesiot olivat merkittävästi yleisempiä potilailla, joiden oirekuvassa oli muita neurologisia oireita. Kaikilla potilailla, joiden leesio oli todennäköisesti tai mahdollisesti kausaalinen, oli diagnoosihetkellä muita neurologisia oireita. Yhdelläkään isoloidun taudinkuvan omaavalla potilaalla ei ollut aivoleesioita, jotka olisi tulkittu kervikaalidystoniaa aiheuttaviksi, vaan leesiot tulkittiin sattumalöydöksiksi (n = 3). Löydökset tukevat näkemystä siitä, ettei aikuisiällä alkanut isoloitu kervikaalidystonia vaadi rutiinikuvantamista osana diagnostiikkaa.