Veropetoksen taustat: Miksi yksilö rikkoo verolakeja?

Abstract

Tutkielman tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat yksilön päätökseen tehdä veropetos. Veronkierto heikentää julkisen talouden rahoituspohjaa ja vähentää luottamusta verojärjestelmää kohtaan. Tutkielmassa tarkastellaan veronkiertoa tilanteena, jossa yksilö tekee päätöksen epävarmuuden vallitessa ja joutuu pohtimaan sekä hyötyjä että mahdollisia seurauksia. Teoreettinen tarkastelu perustuu malleihin, joissa huomioidaan riski, tappioiden välttäminen ja todennäköisyyksien arviointi. Lisäksi tarkastellaan normeja, oikeudenmukaisuuden kokemusta ja veromoraalia. Ne vaikuttavat siihen, millaisena velvollisuutena verojen maksaminen koetaan. Tämän tarkastelun avulla muodostuu kokonaiskuva, jossa taloudelliset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät ohjaavat yksilön päätöksentekoa. Empiirinen tutkimus osoittaa, että ihmiset ilmoittavat tulojaan usein rehellisemmin kuin yksinkertaisilla malleilla ennustetaan. Veronmaksua lisäävät esimerkiksi luottamus verohallintoon, kokemus verotuksen reiluudesta ja se, että ympärillä olevat ihmiset noudattavat samoja sääntöjä. Samalla tulotaso, mahdollisuus piilottaa tuloja ja rangaistusten todennäköisyys vaikuttavat päätöksiin eri tavoin. Tutkielman keskeinen johtopäätös on, että veropetos ei synny yhden tekijän seurauksena. Päätös veronkierrosta on yhdistelmä taloudellisia kannustimia, yksilön omia asenteita ja ympäröivän yhteisön normeja. Näiden tekijöiden yhteisvaikutus selittää, miksi veronkierto vaihtelee yksilöiden ja tilanteiden välillä.