Alustatyönsuorittajan työoikeudellisen aseman ja alustatyödirektiivin tarkastelu
Kauppila, Miisa (2025-12-12)
Alustatyönsuorittajan työoikeudellisen aseman ja alustatyödirektiivin tarkastelu
(12.12.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202601092586
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202601092586
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella alustatyönsuorittajan työoikeudellista asemaa sekä vuonna 2024 hyväksyttyä alustatyödirektiiviä, jonka tavoitteena on parantaa alustatyönsuorittajien oikeuksia ja selkeyttää heidän ammattiasemansa määrittelyä. Tutkielmassa käsitellään jakamistaloutta ja tehdään työoikeudellista tarkastelua alustatyöhön liittyen. Esiin nousee Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä sekä kansallisen tason oikeustapauksia, joissa arvioidaan alustatyönsuorittajien työoikeudellista asemaa. Tutkielmassa käydään läpi alustatyödirektiiviä ja sen taustalla vaikuttavia säännöksiä sekä direktiivin implementointia kansalliseen lainsäädäntöön.
Alustatyön suosio on kasvanut ja kasvun johdosta myös siihen liittyvät ongelmakohdat ovat nousseet esille. Alustatyönsuorittajien ammattiasema on ollut epäselvä niin kansallisella- kuin unionin tasolla. Alustatyöhön liittyy usein ominaisuuksia, jotka ovat rinnastettavissa osin työntekijän- ja osin itsenäisen ammatinharjoittajan työhön. Tämä epäselvyys on johtanut siihen, että monien alustatyötä tekevien oikeudellinen asema on luokiteltu virheellisesti, mikä puolestaan voi heikentää heidän työoikeudellisia oikeuksiaan ja sosiaaliturvaansa. Niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla on ollut monia oikeustapauksia, joissa on jouduttu tarkastelemaan alustatyönsuorittajan ammattiasemaa ja usein eri oikeusasteet ovat päätyneet vastakkaisiin ratkaisuihin samassa asiassa. Tämä ei ole oikeusvarmuuden kannalta ideaali tilanne ja tämän ongelman selvittämiseksi EU julkaisi alustatyödirektiivin. Alustatyödirektiivi sisältää säännökset, joilla pyritään parantamaan alustatyönsuorittajien työehtoja ja -oloja, turvaamaan heidän henkilötietojensa käsittelyä, selkeyttämään ammattiaseman määrittelyä sekä edistämään läpinäkyvyyttä, oikeudenmukaisuutta, ihmisen suorittamaa valvontaa ja vastuullisuutta digitaalisten alustojen toiminnassa. Alustatyödirektiivi implementoidaan viimeistään vuonna 2026 kansalliseen lainsäädäntöön.
Tutkielmassa käytän monipuolista lähdeaineistoa, johon kuuluu muun muassa Suomen ja EU:n lainsäädäntöä, komission julkaisuja, aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, oikeuskäytöntöä, ministeriöiden julkaisuja sekä alustatyödirektiivi ja siihen liittyviä valmisteluasiakirjoja. Tutkimusmenetelmänä on pääosin lainopillinen analyysi.
Alustatyön suosio on kasvanut ja kasvun johdosta myös siihen liittyvät ongelmakohdat ovat nousseet esille. Alustatyönsuorittajien ammattiasema on ollut epäselvä niin kansallisella- kuin unionin tasolla. Alustatyöhön liittyy usein ominaisuuksia, jotka ovat rinnastettavissa osin työntekijän- ja osin itsenäisen ammatinharjoittajan työhön. Tämä epäselvyys on johtanut siihen, että monien alustatyötä tekevien oikeudellinen asema on luokiteltu virheellisesti, mikä puolestaan voi heikentää heidän työoikeudellisia oikeuksiaan ja sosiaaliturvaansa. Niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla on ollut monia oikeustapauksia, joissa on jouduttu tarkastelemaan alustatyönsuorittajan ammattiasemaa ja usein eri oikeusasteet ovat päätyneet vastakkaisiin ratkaisuihin samassa asiassa. Tämä ei ole oikeusvarmuuden kannalta ideaali tilanne ja tämän ongelman selvittämiseksi EU julkaisi alustatyödirektiivin. Alustatyödirektiivi sisältää säännökset, joilla pyritään parantamaan alustatyönsuorittajien työehtoja ja -oloja, turvaamaan heidän henkilötietojensa käsittelyä, selkeyttämään ammattiaseman määrittelyä sekä edistämään läpinäkyvyyttä, oikeudenmukaisuutta, ihmisen suorittamaa valvontaa ja vastuullisuutta digitaalisten alustojen toiminnassa. Alustatyödirektiivi implementoidaan viimeistään vuonna 2026 kansalliseen lainsäädäntöön.
Tutkielmassa käytän monipuolista lähdeaineistoa, johon kuuluu muun muassa Suomen ja EU:n lainsäädäntöä, komission julkaisuja, aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, oikeuskäytöntöä, ministeriöiden julkaisuja sekä alustatyödirektiivi ja siihen liittyviä valmisteluasiakirjoja. Tutkimusmenetelmänä on pääosin lainopillinen analyysi.