Nuorten hoivaajien mielenterveys : kirjallisuuskatsaus hoivavastuun vaikutuksista nuorten mielenterveyteen
Pietilä, Helmi (2026-01-08)
Nuorten hoivaajien mielenterveys : kirjallisuuskatsaus hoivavastuun vaikutuksista nuorten mielenterveyteen
Pietilä, Helmi
(08.01.2026)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202601123200
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202601123200
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa olen tarkastellut integroivaa kirjallisuuskatsausta menetelmänä hyödyntäen, miten perheenjäsenen tai muun läheisen hoivaaminen vaikuttaa nuorten mielenterveyteen sekä pyrkinyt tunnistamaan, millaiset tekijät voivat suojata hoivavastuussa olevien nuorten mielenterveyttä. Tutkimuksen aineisto koostuu länsimaisista vertaisarvioiduista tutkimusartikkeleista. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä olen hyödyntänyt aiempaa tutkimusta nuorista hoivaajista, jossa tunnistetaan laajasti, että hoivavastuu asettaa nuoret usein haavoittuvaiseen ja näkymättömään asemaan. Tutkielman keskeisenä tavoitteena on ollut lisätä tietoa nuorten hoivaajien mielenterveydestä, jotta heidän tuen tarpeitaan voitaisiin ymmärtää aiempaa paremmin.
Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat, että hoivavastuu voi vaikuttaa nuorten mielenterveyteen moninaisesti. Läheisen hoivaamiseen liitetään aineistossa sekä negatiivisia että positiivisia psyykkisiä vaikutuksia. Negatiivisina vaikutuksina tunnistetaan esimerkiksi lisääntynyttä ahdistus- ja masennusoireilua, pelkoa ja stressiä, jotka voivat korostua erityisesti silloin, kun hoivatehtävät ovat laadultaan kuormittavia tai suhde hoivattavaan on hyvin läheinen. Positiivisina vaikutuksina tunnistetaan, että hoivaaminen voi esimerkiksi lisätä nuorten kykyä löytää hyötyjä vaikeista olosuhteista sekä vahvistaa tunteiden hallinnan ja säätelyn taitoja. Nämä tekijät voivat usein samanaikaisesti myös suojata nuorten hoivaajien mielenterveyttä. Nuorten hoivaajien mielenterveyttä voivat suojata myös koulusta, läheisiltä tai palveluista saatu tuki ja ymmärrys. Suojaavia tekijöitä tarkastelemalla kykenin erottamaan tekijöitä, jotka voivat tukea nuorten hoivaajien mielenterveyttä ja vähentää hoivavastuun kielteisiä vaikutuksia. Tutkielmassa huomio on lähtökohtaisesti kuitenkin mielenterveyden ja hoivavastuun yhteydessä, jonka vuoksi kompleksisia ja yksilöllisiä mielenterveyden taustalla vaikuttavia tekijöitä voidaan tuoda esiin rajallisesti. Jatkossa tutkimuksissa olisi tarpeen tarkastella laajemmin nuorten hoivatilanteen ja mielenterveyden taustalla vaikuttavaa moninaista kontekstia.
Vaikka hoivavastuuseen liitetään myös myönteisiä vaikutuksia ja nuoret hoivaajat osoittavat olevansa monin tavoin resilienttejä, on nuorten hoivaajien mielenterveys lähtökohtaisesti heikompaa suhteessa muihin nuoriin ja nuoruuden aikainen hoivavastuu voi muodostaa lukuisia riskejä mielenterveydelle. Nuorten hoivaajien mielenterveyden edistämiseksi tulisi kehittää palveluverkoston ja ammattilaisten valmiuksia vastata nuorten tuen tarpeisiin sekä lisätä yhteiskunnallista ymmärrystä nuorten hoivaajien asemasta.
Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat, että hoivavastuu voi vaikuttaa nuorten mielenterveyteen moninaisesti. Läheisen hoivaamiseen liitetään aineistossa sekä negatiivisia että positiivisia psyykkisiä vaikutuksia. Negatiivisina vaikutuksina tunnistetaan esimerkiksi lisääntynyttä ahdistus- ja masennusoireilua, pelkoa ja stressiä, jotka voivat korostua erityisesti silloin, kun hoivatehtävät ovat laadultaan kuormittavia tai suhde hoivattavaan on hyvin läheinen. Positiivisina vaikutuksina tunnistetaan, että hoivaaminen voi esimerkiksi lisätä nuorten kykyä löytää hyötyjä vaikeista olosuhteista sekä vahvistaa tunteiden hallinnan ja säätelyn taitoja. Nämä tekijät voivat usein samanaikaisesti myös suojata nuorten hoivaajien mielenterveyttä. Nuorten hoivaajien mielenterveyttä voivat suojata myös koulusta, läheisiltä tai palveluista saatu tuki ja ymmärrys. Suojaavia tekijöitä tarkastelemalla kykenin erottamaan tekijöitä, jotka voivat tukea nuorten hoivaajien mielenterveyttä ja vähentää hoivavastuun kielteisiä vaikutuksia. Tutkielmassa huomio on lähtökohtaisesti kuitenkin mielenterveyden ja hoivavastuun yhteydessä, jonka vuoksi kompleksisia ja yksilöllisiä mielenterveyden taustalla vaikuttavia tekijöitä voidaan tuoda esiin rajallisesti. Jatkossa tutkimuksissa olisi tarpeen tarkastella laajemmin nuorten hoivatilanteen ja mielenterveyden taustalla vaikuttavaa moninaista kontekstia.
Vaikka hoivavastuuseen liitetään myös myönteisiä vaikutuksia ja nuoret hoivaajat osoittavat olevansa monin tavoin resilienttejä, on nuorten hoivaajien mielenterveys lähtökohtaisesti heikompaa suhteessa muihin nuoriin ja nuoruuden aikainen hoivavastuu voi muodostaa lukuisia riskejä mielenterveydelle. Nuorten hoivaajien mielenterveyden edistämiseksi tulisi kehittää palveluverkoston ja ammattilaisten valmiuksia vastata nuorten tuen tarpeisiin sekä lisätä yhteiskunnallista ymmärrystä nuorten hoivaajien asemasta.