Hirvaiden jalostusvalinnan merkitys poronhoidossa
Sanila, Sini (2026-01-07)
Hirvaiden jalostusvalinnan merkitys poronhoidossa
Sanila, Sini
(07.01.2026)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202601123119
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202601123119
Tiivistelmä
Porotalous on paitsi merkittävä taloudellinen elinkeino ja työllistäjä pohjoisilla alueilla, myös keskeinen osa saamelaiskulttuuria sekä pohjoismaista perintöä. Tässä tutkielmassa käydään läpi keinoja, joilla porotuotannosta saataisiin kannattavaa. Koska laitumia on vain rajatusti käytettävissä, poromäärän kasvattaminen perinteisin toimintatavoin ei ole kestävää. Porotalouden tuottavuutta voitaisiin parantaa kehittämällä jalostuseläinten valintaa tehokkaammaksi. Tällä hetkellä yksilöiden valinta jalostukseen perustuu pääasiassa poronomistajien kokemukseen sekä eläinten fenotyyppisiin piirteisiin. Jalostusvalintaa voitaisiin kehittää yksinkertaisin menetelmin. Hirvaiden merkitys porotuotannossa on yllättävän suuri. Yksittäinen hirvas voi siittää valtavan määrän jälkeläisiä verrattuna vaatimiin. Hirvaiden jälkeläismäärissä on kuitenkin huomattava vaihtelu. Hirvaiden lisääntymismenestys ei vaikuta enää niin yksinkertaiselta kuin perinteisesti on ajateltu. Monet tekijät vaikuttavat siihen, miten tehokkaasti hirvas lisääntyy ja millaisia jälkeläisiä se periyttää. Esimerkiksi kasvunopeus vasan ensimmäisen kesän aikana on tärkeää, jotta se selviäisi ensimmäisestä talvestaan. Syntymäajankohta, syntymäpaino ja ensimmäisen vuoden kasvu voivat vaikuttaa vasan elinikäiseen menestykseen.
Porojen lisääntymistä on haastavaa tarkkailla luonnossa ja toimivien koeasetelmien luominen on suorastaan mahdotonta. Vaikka hirvaat vahtivat rykimäkauden aikaan vaatimiaan kärkkäästi, ne eivät pysty hallitsemaan haaremiaan täysin. Vaatimet voivat vaihtaa toisen hirvaan haaremiin ja alueella liikkuu haaremin hallitsijan lisäksi muita hirvaita etsimässä tilaisuutta lisääntyä. Kutuharjun koetarhalla Inarissa tehdään ainutlaatuista työtä, jossa porojen perimää selvitetään ja vasat DNA-testataan polveutumisen varmistamiseksi. Tietoa paitsi perimästä, myös vasojen ominaisuuksista ja erilaisista koeasetelmista on kerätty jo pitkään. Käyn tutkielmassa lyhyesti läpi myös erilaisia populaation rakenteeseen liittyviä havaintoja, jotka vaikuttavat vasojen selviytymiseen.
Porojen lisääntymistä on haastavaa tarkkailla luonnossa ja toimivien koeasetelmien luominen on suorastaan mahdotonta. Vaikka hirvaat vahtivat rykimäkauden aikaan vaatimiaan kärkkäästi, ne eivät pysty hallitsemaan haaremiaan täysin. Vaatimet voivat vaihtaa toisen hirvaan haaremiin ja alueella liikkuu haaremin hallitsijan lisäksi muita hirvaita etsimässä tilaisuutta lisääntyä. Kutuharjun koetarhalla Inarissa tehdään ainutlaatuista työtä, jossa porojen perimää selvitetään ja vasat DNA-testataan polveutumisen varmistamiseksi. Tietoa paitsi perimästä, myös vasojen ominaisuuksista ja erilaisista koeasetelmista on kerätty jo pitkään. Käyn tutkielmassa lyhyesti läpi myös erilaisia populaation rakenteeseen liittyviä havaintoja, jotka vaikuttavat vasojen selviytymiseen.