Sijoitettujen nuorten rikollisuus : Kirjallisuuskatsaus nuorisorikollisuuden riskitekijöistä ja ehkäisevistä tekijöistä

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen sijoitettujen nuorten rikollisuuden riskitekijöitä ja ehkäiseviä tekijöitä. Toteutan tutkielman narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostuu vertaisarvioiduista artikkeleista sekä yhdestä teoksesta. Teoriapohjana käytän laajempaa sijaishuollon ja rikollisuuden kontekstia, ja haitallisten lapsuusajan kokemusten -teoriaa. Tutkielman tavoitteena on riskitekijöiden ja ehkäisevien tekijöiden löytämisen lisäksi tuoda esiin niiden kautta ehkäiseviä keinoja, joita voidaan hyödyntää käytännön sosiaalityössä nuorten rikollisuutta ehkäistäessä.

Aineistossa useat riskitekijät ovat linkittäytyneinä toisiinsa. Osa riskitekijöistä myös vaihtelee sukupuolen mukaan. Oman ongelmallisen käytöksen vuoksi sijoitetuilla on korostunut riski rikollisuuteen. Ongelmallisen käytöksen perusteella sijoitettu nuori altistuu vahvemmin myös muille riskitekijöille, kuin pelkästään kaltoinkohtelun vuoksi sijoitetut. Haitallisen käytöksen perusteella sijoitettu nuori sijoitetaan esimerkiksi todennäköisemmin laitokseen, joka on yhteydessä korostuneeseen riskiin. Laitossijoitus itsessään lisää riskiä nuorisorikollisuudelle muun muassa vertaistartunnan kautta. Sijoitus on joissain tapauksissa itsessään toiminut ehkäisevänä keinona. Sen ehkäisevä vaikutus on kuitenkin riippuvainen esimerkiksi nuoren rikollisuuden tasosta. Ehkäisevät tekijät ovat linkittyneenä nuoren omiin piirteisiin, kuten vahvaan identiteettiin sekä itsekontrolliin.

Myös vanhempi ikä sijoituksen alkaessa sekä useammat sijoitukset ovat yhteydessä lisääntyneeseen riskiin nuorisorikollisuudelle. Vanhempi ikä on myös yhteydessä kasaantuneisiin haitallisiin lapsuusajan kokemuksiin, jotka lisäävät riskiä rikollisuudelle. Huomioitavaa on, ettei varhaista sijoitusta voida kuitenkaan suoranaisesti pitää ehkäisevänä keinona. Kaltoinkohtelun muodoista fyysinen pahoinpitely linkittäytyy suurempaan riskiin. Vaikka nuoren oma ongelmallinen käyttäytyminen on vahvemmin yhteydessä rikollisuuteen kuin kaltoinkohtelu, saattavat käytösongelmat olla seuraus kaltoinkohtelusta, jolloin sitäkin voidaan pitää riskitekijänä.

Koska sijoitettujen nuorten rikollisuudelle altistavia tekijöitä tunnistetaan, voidaan niihin kohdistaa ehkäiseviä keinoja. Aineistossa näitä keinoja ovat erilaiset lastensuojelun työmenetelmät. Ehkäiseviä tekijöitä ei tullut esiin yhtä paljon kuin riskitekijöitä. Koska ehkäisevät keinot eivät voi pohjautua pelkästään riskitekijöiden torjumiseen, vaan niiden tulee myös vahvistaa ehkäiseviä tekijöitä, tulee lisätä tutkimusta, joka tarkastelisi nimenomaan rikollisuutta ehkäiseviä tekijöitä. Riskitekijät eivät ole yhtenäisiä kaikille sijoitetuille nuorille. Tämän vuoksi on tärkeää, että ehkäisevät keinot olisivat yksilöityjä, ja jokaisen nuoren tapaus arvioitaisiin tämän lähtökohdat huomioiden.