Palkansaajien vaikutusmahdollisuudet työhön sekä sitä selittävät tekijät : Tarkastelu vuosien 2021–2023 aikana uuden yhteistoimintalain voimaantultua
Saviranta, Oskari (2026-01-09)
Palkansaajien vaikutusmahdollisuudet työhön sekä sitä selittävät tekijät : Tarkastelu vuosien 2021–2023 aikana uuden yhteistoimintalain voimaantultua
(09.01.2026)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202601133667
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202601133667
Tiivistelmä
Vaikutusmahdollisuudet konkretisoituvat työnantajan ja työntekijän välisessä yhteistoiminnassa. Tämän edistämiseksi Suomessa on työehtosopimusjärjestelmä sekä useat erilaiset lait, jotka säätävät työsopimusten osapuolten oikeuksista ja velvollisuuksista. Vaikutusmahdollisuudet ovat merkittävä tekijä Decin ja Ryanin (2017) itsemääräämisteoriaan pohjautuvan yksilön autonomian tarpeen toteuttamiselle. Tässä kandidaatin tutkielmassa tarkastelen suomalaisten palkansaajien vaikutusmahdollisuuksien kokemuksia ja niitä selittäviä tekijöitä. Tavoitteena on selvittää palkansaajien vaikutusmahdollisuuksien kehitystä yleisesti sekä mahdollisten erilaisten tekijöiden muutoksia vuosina 2021–2023 uuden yhteistoimintalain voimaantultua. Tarkoituksena on myös selvittää minkälaiset palkansaajaa ja työnantajaa kuvaavat muuttuja selittävät vaikutusmahdollisuuksien kokemusta parhaiten.
Tutkimusaineistona käytettiin Tilastokeskuksen tilaamia Työolobarometreja vuosilta 2021–2023. Tutkimuskysymyksiin vastattiin T-testien, lineaariregression sekä Wald-testin avulla. T-testeillä vertailtiin vaikutusmahdollisuuksien keskiarvoja vuosien välillä. Regressioanalyysillä pyrittiin selvittämään vaikutusmahdollisuuksia selittäviä tekijöitä, jonka jälkeen Wald-testillä voitiin tutkia näiden regressiokertoimien vuosien välisien erojen merkitsevyyttä.
Tutkimuksen tulosten mukaan vaikutusmahdollisuuksissa havaittiin tilastollisesti merkitsevä ero ainoastaan vuosien 2021 ja 2022 välillä riippumattomien otosten t-testin perusteella. Vaikutusmahdollisuuksien kokemus oli kasvanut siirryttäessä vuodesta 2021 vuoteen 2022, eron ollessa kuitenkin vähäinen. Regressioanalyysi osoitti, että vaikutusmahdollisuuksia selittivät erityisesti psykologisen turvallisuuden kokemus sekä esimiesasema, jotka olivat vuosittain tarkasteltuna vahvimmat selittävät tekijät. Lisäksi ammattiryhmien välillä ilmeni huomattavia eroja vaikutusmahdollisuuksissa. Yksittäisten vaikutusmahdollisuuksia selittävien muuttujien vuosikohtaiset erot eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkitseviä.
Tutkimusaineistona käytettiin Tilastokeskuksen tilaamia Työolobarometreja vuosilta 2021–2023. Tutkimuskysymyksiin vastattiin T-testien, lineaariregression sekä Wald-testin avulla. T-testeillä vertailtiin vaikutusmahdollisuuksien keskiarvoja vuosien välillä. Regressioanalyysillä pyrittiin selvittämään vaikutusmahdollisuuksia selittäviä tekijöitä, jonka jälkeen Wald-testillä voitiin tutkia näiden regressiokertoimien vuosien välisien erojen merkitsevyyttä.
Tutkimuksen tulosten mukaan vaikutusmahdollisuuksissa havaittiin tilastollisesti merkitsevä ero ainoastaan vuosien 2021 ja 2022 välillä riippumattomien otosten t-testin perusteella. Vaikutusmahdollisuuksien kokemus oli kasvanut siirryttäessä vuodesta 2021 vuoteen 2022, eron ollessa kuitenkin vähäinen. Regressioanalyysi osoitti, että vaikutusmahdollisuuksia selittivät erityisesti psykologisen turvallisuuden kokemus sekä esimiesasema, jotka olivat vuosittain tarkasteltuna vahvimmat selittävät tekijät. Lisäksi ammattiryhmien välillä ilmeni huomattavia eroja vaikutusmahdollisuuksissa. Yksittäisten vaikutusmahdollisuuksia selittävien muuttujien vuosikohtaiset erot eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkitseviä.