MS-taudin vaikutukset veri-aivoesteeseen
Piispanen, Elli (2026-01-08)
MS-taudin vaikutukset veri-aivoesteeseen
Piispanen, Elli
(08.01.2026)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202601133541
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202601133541
Tiivistelmä
MS-tauti eli multippeliskleroosi on yleisin liikunta- ja toimintakykyyn vaikuttava keskushermoston sairaus nuorilla aikuisilla ja jonka yleisin sairastumisikä on noin 20–40 vuotta. MS-tauti on krooninen ja parantumaton autoimmuunisairaus, jota sairastaa maailmanlaajuisesti arviolta 2,3 miljoonaa ihmistä. Suomessa tautia sairastaa noin 12 000 ihmistä, ja sen esiintyvyys on maailman korkeimpia. Lisäksi on havaittu, että taudin esiintyvyys on Suomessa nousussa. Naisilla on noin kaksi kertaa suurempi riski sairastua MS-tautiin kuin miehillä. Lasten MS-tauti on nykytiedon mukaan erittäin harvinainen.
Veri-aivoeste on keskushermoston ja muun elimistön välillä oleva spesifinen ja erikoistunut rakenne, jonka tarkoituksena on estää haitallisten aineiden pääsy keskushermostoon. Se on erittäin selektiivisesti läpäisevä este, joka muodostuu tiiviistä liitoksista eri hermosolutyyppien välillä. Keskeisimmät hermosolutyypit veri-aivoesteessä ovat endoteelisolut, perisyytit, astrosyytit, oligodendrosyytit, ependyymisolut ja mikroglia. Yhdessä nämä solut muodostavat dynaamisen suojaavan rakenteen, joka toimii keskushermoston suodattimena ja suojelee sitä haitallisilta aineilta kuten patogeeneiltä. Veri-aivoeste päästää läpi aivoille välttämättömiä ravintoaineita, kaasuja ja pieniä rasvaliukoisia molekyylejä, ylläpitää homeostaasia sekä poistaa kuona-aineita.
Patologisissa tiloissa, kuten MS-taudissa, veri-aivoesteen muuttuu läpäisevämmäksi, mikä johtaa merkittäviin neuropatologisiin muutoksiin veri-aivoesteen rakenteessa ja altistaa hermostoa erilaisille ongelmille.
Veri-aivoeste on keskushermoston ja muun elimistön välillä oleva spesifinen ja erikoistunut rakenne, jonka tarkoituksena on estää haitallisten aineiden pääsy keskushermostoon. Se on erittäin selektiivisesti läpäisevä este, joka muodostuu tiiviistä liitoksista eri hermosolutyyppien välillä. Keskeisimmät hermosolutyypit veri-aivoesteessä ovat endoteelisolut, perisyytit, astrosyytit, oligodendrosyytit, ependyymisolut ja mikroglia. Yhdessä nämä solut muodostavat dynaamisen suojaavan rakenteen, joka toimii keskushermoston suodattimena ja suojelee sitä haitallisilta aineilta kuten patogeeneiltä. Veri-aivoeste päästää läpi aivoille välttämättömiä ravintoaineita, kaasuja ja pieniä rasvaliukoisia molekyylejä, ylläpitää homeostaasia sekä poistaa kuona-aineita.
Patologisissa tiloissa, kuten MS-taudissa, veri-aivoesteen muuttuu läpäisevämmäksi, mikä johtaa merkittäviin neuropatologisiin muutoksiin veri-aivoesteen rakenteessa ja altistaa hermostoa erilaisille ongelmille.