Ohjelmiston ajalliset rytmit

Abstract

<p>Julkisen palvelun median merkitys yhteisen kansallisen ajallisen rytmin luojana on ollut alusta asti keskeinen. Radion vakiintuneet ohjelmapaikat, eritoten päivittäiset uutiset ja aikamerkit, rytmittivät elämää jo sata vuotta sitten kuten nykyään radiossa Ylen Ykkösellä, Radio Suomessa ja Yle Vegalla sekä televisiossa. Suuri yleisö on kokoontunut vaikkapa iltauutisten ja viikonlopun viihteen pariin. Ajatus yhteisestä kansallisesta lineaarisesta rytmistä murtui 2010-luvulla, kun ohjelmistosuunnittelua alettiin tehdä suoratoistopalvelu Yle Areena edellä. Lineaarisella ohjelmistosijoittelulla radion kuuntelusta ja television katselusta on luotu säännöllistä rutiinia, jossa ohjelmapaikat muuttuvat osaksi arjen aikataulua. Samanaikaisesti jaettu radion kuuntelu ja television katselu ovat luoneet yhtenäiskulttuuria ja mediatapahtumia. Lineaariselle ohjelmistolle keskeisiä ajallisia määritteitä ovat olleet live-lähetykset, sarjallisuus ja vuodenkiertoon määrittyvät ohjelmakaudet. Epälineaarisessa suoratoistopalvelun huomioivassa monikanavaisessa sijoittelussa ajallisuus muuttaa merkitystään. Yle Areena on ohjelmakirjasto, josta yleisö voi itselleen sopivaan aikaan poimia kiinnostavaa tarjontaa. Sen sijaan liven merkitys on korostunut kansallisten mediatapahtumien luomisessa, ja radion ja television rooli ilmiön ja yhteisöllisyyden rakentamisessa on edelleen tärkeä etenkin tapahtumallisessa viihteessä, kuten Uuden Musiikin Kilpailu UMK:ssa, Eurovision laulukilpailussa, kansainvälisissä urheilutapahtumissa ja itsenäisyyspäivän Linnan juhlissa.<br></p>