Olkapäävaivojen kuvantamisdiagnostiikkaa - kiertäjäkalvosimeen painottuen
Räisänen, Jussi; Kohonen, Ia; Nurminen, Janne; Holstila, Milja; Huovinen, Ville; Ajosenpää, Jaakko; Mattila, Kimmo
Olkapäävaivojen kuvantamisdiagnostiikkaa - kiertäjäkalvosimeen painottuen
Räisänen, Jussi
Kohonen, Ia
Nurminen, Janne
Holstila, Milja
Huovinen, Ville
Ajosenpää, Jaakko
Mattila, Kimmo
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Suomalainen lääkäriseura Duodecim
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202601217206
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202601217206
Tiivistelmä
Esitiedot ja kliininen tutkimus ovat olkapäävaivojen diagnosoinnin ydin. Usein diagnosointia täydennetään kuvantamalla, käytännöt kuitenkin vaihtelevat. Röntgenkuvaus on useimmiten hyvä ensivaiheen kuvantamismenetelmä ja riittää joskus paljastamaan diagnoosin. Se voi antaa epäsuoraa tietoa kiertäjäkalvosimen jänteiden kunnosta, vaikka jänteet eivät natiivikuvissa näykään. Kiertäjäkalvosinta voidaan kuvantaa kaikukuvauksella tai magneettikuvauksella (MK). MK:n etuja ovat erinomainen pehmytkudosten erotuskyky sekä olkapäästä saatava yleisnäkymä. Kaikukuvaus puolestaan on edullinen ja usein helpommin saatavilla oleva kuvantamismenetelmä. Kirjallisuudessa se on osoitettu nopeaksi ja luotettavaksi menetelmäksi erityisesti kiertäjäkalvosimen läpäisevän repeämän arvioinnissa. Suomessa kaikukuvauksen osuus on pienentynyt magneettikuvauksen varsin hyvän saatavuuden vuoksi.
Kokoelmat
- Rinnakkaistallenteet [29337]