Siirteen merkitys autologisissa kantasolusiirroissa

Jantunen, Esa; Turunen, Antti; Kuittinen, Outi; Siitonen, Timo; Valtola, Jaakko; Kuitunen, Hanne; Silvennoinen, Raija; Sankelo, Marja; Putkonen, Mervi; Kuittinen, Taru; Pyörälä, Marja; Mäntymaa, Pentti; Pelkonen, Jukka; Varmavuo, Ville; Partanen, Anu
Siirteen merkitys autologisissa kantasolusiirroissa

Jantunen, Esa
Turunen, Antti
Kuittinen, Outi
Siitonen, Timo
Valtola, Jaakko
Kuitunen, Hanne
Silvennoinen, Raija
Sankelo, Marja
Putkonen, Mervi
Kuittinen, Taru
Pyörälä, Marja
Mäntymaa, Pentti
Pelkonen, Jukka
Varmavuo, Ville
Partanen, Anu

Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.

Suomalainen lääkäriseura Duodecim
URI
https://www.duodecimlehti.fi/duo18775/
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202601215555
Tiivistelmä

Verestä kerätyn autologisen kantasolusiirteen tärkeimpänä ominaisuutena on pidetty CD34-positiivisten (CD34+) solujen määrää, joka vaikuttaa veriarvojen korjaantumiseen intensiivihoidon jälkeen. Osassa tutkimuksista siirteen suurempi CD34+-solujen määrä on korreloinut myös paremman ennusteen kanssa. Siirteessä on paljon enemmän muita kuin CD34+-ssoluja, kuten erilaisia lymfosyyttejä, antigeenejä esitteleviä soluja ja luonnollisia tappajasoluja. Näiden solujen suurempi määrä siirteessä näyttää liittyvän sekä varhaisempaan immunologiseen toipumiseen että parempaan pitkäaikaisennusteeseen. Suurempi lymfosyyttimäärä potilaalle palautettavassa siirteessä saattaisi parantaa kantasolusiirtohoidon pitkäaikaistuloksia. Lisää tutkimuksia kantasolujen mobilisaatiosta ja siirteen keruusta tarvitaan erityisesti myeloomapotilaiden osalta, sillä siirteen lymfaattisten solujen määrän merkityksestä heille on vähemmän tietoa kuin merkityksestä lymfoomapotilaille.

Kokoelmat