Luovuuden tilat : Taiteen soveltaminen lastensuojelussa: mahdollisuudet, haasteet ja opit.

Abstract

<p>Luovuuden tilat -kirja kokoaa yhteen Kuulluksi-hankkeen (2022–2025, Koneen säätiö) työn tulokset. Hankkeessa tutkittiin, mitä taiteellinen työskentely voi antaa sijaishuollossa oleville lapsille ja nuorille, heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille sekä aikuisille, joilla on tarve käsitellä lapsuus- ja nuoruusajan sijaishuollon vaikeita kokemuksia ja muistoja. Kirjassa pohditaan kuulluksi tulemisen merkitystä ja sitä, millaisin edellytyksin taide voi tukea turvallisia kohtaamisia lastensuojelussa. Kirjan johdanto kytkee Kuulluksi-hankkeen osaksi lastensuojelun historian tutkimuksen, kokemusasiantuntijuuden ja taidelähtöisen tutkimuksen kenttää. Hankkeen syntyyn vaikutti vuosina 2014–2016 toteutettu lastensuojelun menneisyysselvitys, joka osoitti, miten sijaishuollon asiakkaat saattoivat jäädä yksin vaikeiden kaltoinkohtelun kokemustensa kanssa. Näiden havaintojen pohjalta hankkeessa haluttiin etsiä uusia tapoja kohdata vaikeita muistoja ja kokemuksia sekä vahvistaa lasten, nuorten ja aikuisten toimijuutta. Kirjan ensimmäinen kokonaisuus kuvaa Kuulluksi-taidetyöpajoja, jotka toteutettiin vaativan sijaishuollon yksiköiden lasten ja nuorten kanssa. Lapset ja nuoret tekivät kuvataidetta, käsityötaidetta ja sanataidetta, ja työpajojen tavoitteena oli vahvistaa itseilmaisua sekä tarjota turvallinen tila tunteiden ja kokemusten käsittelyyn. Työpajatyöskentelyn kuvaukset nostavat esiin arjen realiteetit tavoitteellisuuden läpäisemässä sijaishuollon toimintaympäristössä ja avaavat, miten taiteellinen työskentely voidaan juurruttaa koulupäivän ja sijaishuollon rakenteisiin. Kirjan mukaan keskeisiä edellytyksiä ovat pitkäkestoisuus, tilojen ja rutiinien ennakoitavuus sekä taiteilijoiden kyky toimia joustavasti ja empaattisesti yksiköiden arjen keskellä. Toinen kokonaisuus esittelee Kuulluksi-foorumit, jotka suunnattiin lapsuudessaan sijaishuollossa kaltoinkohtelua kokeneille aikuisille. Foorumit pohjautuivat ryhmätyöskentelyyn ja tarinateatterin hyödyntämiseen. Osallistujat kertoivat kokemuksistaan, jotka näyttelijät ja muusikot loivat esityksiksi improvisaation keinoin. Teatterimuodon symbolinen etäisyys loi tilan, jossa vaikeitakin muistoja oli mahdollista lähestyä turvallisesti. Foorumien toteutuksen kuvaus tuo esiin sekä mahdollisuuksia että eettisiä haasteita – työskentely vaati tarkkaa ennakkosuunnittelua, selkeitä turvaperiaatteita ja jatkuvaa reflektiota. Osallistujien kertomukset osoittavat, että tarinateatteri voi tarjota väylän tulla nähdyksi ja kohdatuksi tavalla, joka poikkeaa perinteisestä keskustelusta. Kirjassa tarkastellaan myös monialaisen yhteistyön haasteita ja oppimista. Hanke oli monitieteinen ja -näkökulmainen ja se pohjautui tutkijoiden, taiteilijoiden, lastensuojelun ammattilaisten, kokemusasiantuntijoiden ja koulun opettajien väliseen yhteistyöhön. Monialaisuus synnytti uusia näkökulmia ja oivalluksia, mutta vaati myös tietoista panostusta luottamuksen rakentamiseen. Hankkeen aikana opittiin paljon projektityön realiteeteista: henkilöstön vaihtuvuudesta, tutkimuslupien monimutkaisuudesta ja siitä, miten tärkeää on selkeä ja toistuva viestintä eri toimijoiden välillä. Työnohjaus osoittautui keskeiseksi keinoksi kannatella hankkeen työntekijöitä ja käsitellä työn emotionaalista kuormitusta. Kirjan keskeisinä teemoina ovat muistaminen ja oppiminen. Lastensuojelun historiassa on paljon kerrostuneita toimintatapoja, jotka vaikuttavat arjessa ja voivat hidastaa myös uusien työskentelytapojen omaksumista. Kirjassa pohditaan millaisin edellytyksin luovat menetelmät voivat juurtua osaksi sijaishuollon arkea, tutkimusta ja kehittämistä. Johtopäätöksissä korostetaan, että muutos tapahtuu ihmisten kautta: kun ammattilaiset näkevät konkreettisesti, miten taidetyöskentely vaikuttaa lasten ja nuorten itseilmaisuun tai kun he kuulevat kokemusasiantuntijoiden kertomuksia, nämä kohtaamiset voivat siirtyä osaksi työyhteisöjen muistia ja ammatillista identiteettiä. Luovuuden tilat -kirja tarjoaa moniäänisen ja käytännönläheisen kuvan siitä, millaisia mahdollisuuksia ja haasteita taidelähtöiset menetelmät tuovat lastensuojeluun. Kirja ei ainoastaan dokumentoi hankkeen tuloksia, vaan avaa laajempia näkökulmia siihen, miten turvallinen tila, kuulluksi tuleminen ja luova toiminta voivat vahvistaa hyvinvointia lastensuojelun eri tasoilla. Teos kannustaa lukijaa pysähtymään tarinoiden, taiteen ja kohtaamisen äärelle ja miettimään, millaisia luovuuden tiloja voisimme rakentaa omassa arjessamme ja työssämme.<br></p>