Koulun turvallisuuskulttuuria arvioimassa: aineistona koulun turvallisuustoimijoiden ryhmähaastattelut

Abstract

<p>Koulua koskevat turvallisuustutkimukset keskittyvät yleensä turvallisuuspoikkeamiin tai tapahtumamäärien kartoittamiseen. Toteutimme lukuvuonna 2022–2023 14 suomalaisessa perusopetuksen kouluissa intervention, jonka tavoitteena oli kehittää kouluorganisaation turvallisuuskulttuuria. Artikkelissa kuvaamme muutoksia, joita havaitsimme intervention jälkeen fokusryhmähaastattelujen turvallisuuspuheessa. Haastatteluihin osallistui 139 (DATA I n=96; DATA II n=43) henkilöä. Teoreettisena viitekehyksenä olivat tutkimuskirjallisuudesta tiivistetyt koulujen turvallisuuskulttuurin elementit: turvallisuuden johtaminen, ennakointi, kompetenssin varmistaminen ja sosiaalinen turvallisuusympäristö.</p><p>Analysoimme koulujen fokusryhmähaastatteluaineistot teoriaohjaavan sisältöanalyysin avulla neljän turvallisuuskulttuurin elementin ja viisiportaisen turvallisuuskulttuurin laatuasteikon perusteella. Tutkimusta varten hankittiin koulukohtaiset tutkimusluvat ja laadittiin tutkimustiedotteet Aineistonhallintasuunnitelmaan sisällytettiin aineiston säilytykseen ja arkistointiin liittyvät lähtökohdat. Fokusryhmähaastattelut toteutettiin 14 koulussa kahteen kertaan. Koulut olivat alakouluja (n=8), yläkouluja (n=4) ja yhtenäiskouluja (n=2). Tutkimuskoulujen oppilasmäärä oli yhteensä 5947. Jokaisesta koulusta kutsuttiin fokusryhmähaastatteluun 6–8 osallistujaa.</p><p>Fokusryhmien turvallisuuspuheessa havaittiin intervention jälkeen turvallisuuskulttuuria ilmentävä muutos kaikkien neljän elementin osalta. Merkittävin muutoksista oli turvallisuusjohtamiseen liittyvä. Tämä näkyi systemaattisuuden lisääntymisenä ja turvallisuuden työvälineiden käyttöön ottamisessa. Intervention jälkeen havaittiin turvallisuuteen liittyvän vuorovaikutuksen tiivistymistä organisaatiossa, esimerkiksi turvallisuustoimenpiteitä oli alettu toteuttaa tiimirakenteella. Oppilaiden osallistaminen turvallisuusasioissa lisääntyi. Turvallisuuspoikkeamatiedon keräämiseen ja käsittelyyn käytettiin aiempaa enemmän resursseja. Tämä mahdollisti ennakoivan otteen turvallisuuden hallintaan.</p><p>Muutoksen keskiössä oli koulun rehtori, joka ohjasi turvallisuuskulttuuriin liittyvää toimintaa ja teki siihen liittyviä päätöksiä, mutta toisaalta osallistui myös käytännön turvallisuusongelmien ratkaisemiseen. Turvallisuuden hallinnan onnistumisen merkkejä olivat ennakoivat toimenpiteet, tiimirakenne tehtävien jakamisessa sekä organisaatio- ja hallintokuntarajojen ylittäminen turvallisuuden edistämiseksi. Tutkimus on osa ONNI on turvallinen koulu -hanketta.<br></p>