Urheilijan sananvapaus
Kallio, Mikael (2025-12-16)
Urheilijan sananvapaus
Kallio, Mikael
(16.12.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202601215462
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202601215462
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan ammattiurheilijoiden perusoikeutena turvattua sananvapautta. Mielenkiinnon kohteena ovat erityisesti urheilijoiden poliittisluonteiset mielipiteet sekä oikeus esittää kritiikkiä urheilun toimijoita kohtaan. Tutkielmassa pyritään vastaamaan kysymykseen siitä, että voidaanko urheilijoiden oikeutta ilmaista mielipiteitään rajoittaa tavalla, joka poikkeaa muiden henkilöiden ja työntekijöiden sananvapaudesta. Lisäksi pyritään selvittämään, mitä sananvapauden kannalta olennaisia erityispiirteitä urheilusta voidaan tunnistaa ja millaisiin sananvapauden rajoituksiin nämä erityispiirteet antavat perustellun syyn.
Tutkimuskysymyksiin vastaaminen vaatii voimassa olevan oikeuden sisällön selvittämistä ja systematisointia. Tätä tarkoitusta varten pääasiallisena tutkimusmetodina hyödynnetään lainoppia. Tutkielma on painotuksiltaan urheiluoikeudellinen ja aihepiiriä lähestytään perusoikeusnäkökulmasta. Urheilijaan kohdistuvista sananvapauden rajoituksista suuri osa tapahtuu kuitenkin lajiliittojen ulkopuolelta, joten tarkasteluun otetaan laajalti mukaan myös työ- ja sopimusoikeudellisia näkökohtia.
Tutkielman tuloksien perusteella voidaan todeta, että sananvapauden merkitys urheilussa on vähitellen kasvanut 2000-luvun aikana. Nykyään sananvapaus huomioidaan etenkin urheilun kurinpidossa seikkana, jolla voi olla tosiasiallinen vaikutus ratkaisun lopputulokseen. Sananvapauteen on kiinnitetty huomiota myös urheilun kansainvälisten toimijoiden piirissä, ja aiempaan poliittisen viestinnän ”totaalikieltoon” on tullut suuria muutoksia. Tutkielman perusteella voidaan myös todeta, että urheilun erityispiirteet saattavat tapauskohtaisesti kaventaa urheilijoiden sananvapauden alaa, mutta kokonaisuudessaan suomalaisen ammattiurheilijan sananvapaus ei tästä huolimatta ole uhattuna.
Tutkimuskysymyksiin vastaaminen vaatii voimassa olevan oikeuden sisällön selvittämistä ja systematisointia. Tätä tarkoitusta varten pääasiallisena tutkimusmetodina hyödynnetään lainoppia. Tutkielma on painotuksiltaan urheiluoikeudellinen ja aihepiiriä lähestytään perusoikeusnäkökulmasta. Urheilijaan kohdistuvista sananvapauden rajoituksista suuri osa tapahtuu kuitenkin lajiliittojen ulkopuolelta, joten tarkasteluun otetaan laajalti mukaan myös työ- ja sopimusoikeudellisia näkökohtia.
Tutkielman tuloksien perusteella voidaan todeta, että sananvapauden merkitys urheilussa on vähitellen kasvanut 2000-luvun aikana. Nykyään sananvapaus huomioidaan etenkin urheilun kurinpidossa seikkana, jolla voi olla tosiasiallinen vaikutus ratkaisun lopputulokseen. Sananvapauteen on kiinnitetty huomiota myös urheilun kansainvälisten toimijoiden piirissä, ja aiempaan poliittisen viestinnän ”totaalikieltoon” on tullut suuria muutoksia. Tutkielman perusteella voidaan myös todeta, että urheilun erityispiirteet saattavat tapauskohtaisesti kaventaa urheilijoiden sananvapauden alaa, mutta kokonaisuudessaan suomalaisen ammattiurheilijan sananvapaus ei tästä huolimatta ole uhattuna.
