Vaikuttavan lääkäri-potilasviestinnän havainnot reumapoliklinikalta

Abstract

Lääkärin työhön kuuluu toimenpiteiden lisäksi vuorovaikuttaminen potilaan kanssa. Vanha viisaus Sir Williamilta kuuluu: ”Listen to your patient, he is telling you the diagnosis”. Kuuntele potilastasi, hän kertoo sinulle diagnoosin. Lääkärin ja potilaan välisen vuorovaikutuksen tavoitteena on parantaa potilaan terveyttä ja hyvinvointia. Taitava lääkäri saa potilaan luottamaan itseensä, lääkäriin sekä hoitoon. Hyvä suhde on tärkeä positiivisen hoitovasteen aikaansaamiseksi – huono suhde altistaa huonolle vasteelle sekä konflikteille (Vega-Hurtado 2020). Lääkärin ja potilaan vuorovaikutusta voidaan tarkastella monista eri näkökulmista ja tasoista. Ha ja Longnecker (2010) esittävät että lääkäreillä, joilla on paremmat viestintä- ja vuorovaikutustaidot kykenevät paremmin ennakoimaan ongelmia, ehkäisemään lääketieteellisiä kriisejä ja kalliimpia hoitoja sekä tarjoamaan parempaa tukea potilailleen. Tämä voi johtaa korkealaatuisempiin hoitotuloksiin ja parempaan potilastyytyväisyyteen, alhaisempiin hoitokustannuksiin potilaiden parempaan terveysongelmien ymmärrykseen sekä parempaan hoitoon sitoutumiseen. Nykyään odotetaan yhä enemmän potilaan ja lääkärin yhteistyöhön perustuvaa päätöksentekoa, jossa parempi elämänlaatu ja yhdessä sovitut tavoitteet saavutetaan kumppaneina. Katsauksessa (Ha & Longnecker 2010) esitellään kohtaamisen kuusi ulottuvuutta. Huomio kohtaamistilanteeseen: 1) Potilastyytyväisyys 2) Tiedon välitys ja ymmärrys Huomio kohtaamisen vaikutuksiin: 3) Hoitomyönteisyys 4) Lääkärin oma työhyvinvointi Huomio vaikuttavuuteen: 5) Potilaan kuntoutuminen 6) Terveydenhuollon tehokkuus Käsiteltävään ulottuvuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota, sillä ne eivät ole toistensa kanssa samanarvoisia ja voivat olla ristiriidassa keskenään. Potilastyytyväisyys voi olla korkealla, mikäli lääkäri esittää terveysongelmiin potilaalle helppoja, mutta terveydelle haitallisia ratkaisuja. Esimerkkinä hammaslääkäri voi kertoa, että potilas saa jatkaa tupakointia normaalisti. Potilaan hoitomyönteisyys voidaan saada kohoamaan, mutta vaikuttavuus, eli potilaan kuntoutuminen ja terveydenhuollon tehokkuus heikkenevät merkittävästi. Potilaan ymmärretyksi tulemisen kokemus on yksi hoitokohtaamisen onnistumiseen vaikuttava tekijä. McCabe ja Healey (2018) havaitsivat psykiatristen konsultaatioiden yhteydessä tehdyissä tutkimuksissa, että mikäli potilas ei koe tulleensa ymmärretyksi, jää hoitoon sitoutuminen ja sen laatu puutteelliseksi. Lääkärin ja potilaan välisiä väärinymmärryksiä ja kuulemisen ja puhumisen ongelmia ratkaistiin korjausmenetelmällä, eli esim. selventämällä hoitomenetelmien tarkoitusta. Hyvän yhteisymmärryksen on havaittu johtavan parempaan hoidon saatavuuteen, potilaan tietotaitoon ja ymmärrykseen, lääketieteellisiin hoitopäätöksiin, terapeuttisen yhteyden muodostamiseen, parantuneeseen sosiaaliseen tukeen, potilaiden toimijuuteen ja voimaantumiseen sekä tunteiden hallintaan (Street et al. 2009, Kurtz & Silverman 1996). Mahdollisten väärinymmärrysten minimoiminen on edullinen tapa kehittää hoitoa potilaan sekä lääkärin näkökulmasta. Satu Räsänen käsitteli Pro Gradu -opinnäytetyössään (2017) sitä, miten Valvira käsitteellistää lääkärin ammattitaidon silloin, kun virasto turvaamistoimenpiteenä ammattitaidon puutteiden perusteella rajoittaa lääkärin ammattioikeutta tai poistaa sen. Potilaiden sekä heidän läheistensä aktiivisessa osallistamisessa päätöksentekoon ja annettavaan hoitoon on kulttuurien välisiä eroja. Valviran valvontapäätöksissä ulkomailla lääkärin tutkintonsa suorittaneiden osuus oli yliedustettuna, ja heidän kohdallaan erityisesti kielitaito-ongelmat olivat yhtenä syynä ammattitoiminnan puutteisiin. Räsäsen mukaan, “kielitaidon ongelmat haittasivat lääkärin varsinaisen lääketieteellisen ammattitaidon toteuttamista, koska puutteellisen kielitaidon omaava lääkäri ei pystynyt potilaan antamista diagnostisista “vihjeistä” johtamaan potilaan diagnoosia” . Tässä tutkimuksessa päähuomio on siinä, miten vuorovaikutus voi edistää potilaan hoitoon sitoutumista ja terveyskäyttäytymistä. Vuorovaikutuksen tavoitteena on parantaa terveyttä ja hyvinvointia. Tämä tarkoittaa vaikutusta hoidon onnistumiseen. Taitava lääkäri saa potilaan luottamaan itseensä, lääkäriin ja hoitoon, jolloin vaikutus on hoitotilanteessa. Hyvä hoitosuhde on tärkeää hoitovasteen aikaansaamiseksi. Hyvän hoitovasteen saavuttaminen on vaikuttavuutta. Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää, miten lääkäri pystyy vuorovaikutuksellaan tunnistamaan sekä ottamaan huomioon potilaan huolia, ja vaikuttamaan näin tämän arkeen. Lisäksi siinä tutkitaan, miten lääkäri kykenee luomaan potilaalle merkityksiä arkielämästä ja luomaan uskoa potilaassa siihen, että annettava hoito ja potilaan oma toiminta auttavat tätä jatkossa. Lääkärin ja potilaan välistä vuorovaikutusta tarkastellaan erityisesti viestinnän ja oppimisen näkökulmasta. Tutkimuskysymyksenä on, miten potilaan elämismaailmaa huomioivan hoitavan viestinnän menetelmän koulutus vaikuttaa lääkärin vastaanotolla olleen potilaan valmiuksiin omalla toiminnallaan tukea hoitoa. Hammaslääkärin kliiniselle työlle ominaista on toimenpiteellinen luonne - näitä ovat esimerkiksi hampaan paikkaus, juurihoito tai poisto. Potilaiden omahoidon ohjaus perustuu suun ja hampaiden kunnon ylläpitämiseen hampaiden harjauksen ja lankauksen sekä ravintoneuvonnan avulla. Reumapoliklinikalla lääkärin on motivoitava potilaita esimerkiksi lääkehoitoon ja hoitoa edistäviin elintapoihin.