Merihanhen (Anser anser) pesinnän jälkeinen habitaatin valinta ja metsästyksen vaikutus siihen

Abstract

Habitaatin käyttö kuvaa sitä, missä suhteessa eri habitaatteja käytetään, kun taas habitaatin valinta vertaa habitaatin käyttöä suhteessa habitaattien saatavuuteen. Tutkimuksessani analysoin 47 GPS-lähettimellä merkityn merihanhen maisematason habitaatin käyttöä ja valintaa sekä metsästyksen vaikutuksia niihin. Erityisen kiinnostuksen kohteena olivat, siirtyvätkö merihanhet pois pelloilta niille suunnatun aikaistetun peltometsästyksen aikana, kuten tavoitteena on, sekä miten yleinen vesilintujen metsästyksen aloitus vaikuttaa niiden habitaattien käyttöön. Valintaa analysoitiin Jacobin indeksin avulla. Metsästyksen vaikutusten tunnistamiseksi analysoin habitaatin valintaa erikseen kolmelle jaksolle: 1) ei metsästystä, 2) peltometsästysjakso ja 3) vesilintujen yleisen metsästyksen aloituksen jälkeinen jakso. Lisäksi tarkastelin jakso- sekä päiväkohtaisesti, vaikuttaako metsästys merihanhien pitkän matkan siirtymiin, sillä pelkän habitaatin valinnan tarkastelulla tämä mahdollinen vaikutus jäisi huomioimatta. Keskimäärin 71 % koko syksyn aikaisista paikannuksista sijoittui pellolle ja merelle. Tulosta selittää se, että pelloilla on paljon hanhille soveltuvaa energiarikasta ravintoa, ja merta käytetään lepoalueena sen tuoman suojan takia. Pelto oli ainut habitaatti, johon kohdistui selkeää valintaa usealla tarkastelujaksolla. Vaikka merta käytettiin paljon, oli sitä myös saatavilla paljon, mistä syystä siihen ei kohdistunut analyyseissä valintaa. Tulokseni osoittivat, että päiväkohtaisessa analyysissä Pohjois-Suomen merihanhilla oli suurempi todennäköisyys tehdä pitkän matkan siirtymä metsästysjaksojen aikana kuin Etelä-Suomen merihanhilla. Tämä selittyy parhaiten alueiden välisellä metsästyspaine-erolla, sillä Pohjois-Suomessa saalistiheydellä mitattu metsästyspaine oli Etelä-Suomea suurempi. Lisäksi edellisen viiden päivän aikana tehty pitkän matkan siirtymä laski todennäköisyyttä uudelle siirtymälle. Tämä saattaa selittyä joko sillä, että merihanhet eivät tee uutta siirtymää ennen kuin ne palautuvat edellisen aiheuttamasta energiavajeesta, tai merihanhien käyttäytymisellä, jossa ne välttelevät useamman päivän alueita, joissa ovat aikaisemmin kokeneet häirintää. Peltoja suosittiin vähemmän metsästyksen alettua, ja selkeintä ero oli ei metsästystä - ja peltometsästysjakson välillä. Merta puolestaan suosittiin enemmän metsästyksen alettua. Näitä tuloksia todennäköisesti selittää metsästysalueiden välttäminen. Aikaistettu peltometsästys vaikuttaa siten peltojen käyttöasteeseen halutulla tavalla, ja todennäköisesti vähentää myös maatalousvahinkoja ja konflikteja maatalouden ja kasvavien hanhipopulaatioiden välillä.