Silakan mädin kuolleisuus ja huuhtoutuminen pohjoisella Airistolla

Abstract

Ekologisesti ja kalataloudellisesti merkittävän silakan (Clupea harengus membras) mätimunien kehitystä ja selviytymistä on seurattu pohjoisella Airistolla vuodesta 1989 lähtien osana Turun sataman kalatalousvaikutusten velvoitetarkkailua. Tässä tutkielmassa yhdistin saatavilla olevien velvoiteseurantaraporttien Järvistensaaren kutupaikalta kerätyt aineistot yhtenäiseksi aineistoksi ja tarkastelin miten kutuajankohta, veden lämpötila, vuoden päivä (day-of-year; DOY), näkösyvyys ja kutuaaltojen päällekkäisyys vaikuttivat silakan mädin selviytymiseen sekä miten mädin kuolleisuusprosentit ovat muuttuneet seurantajakson aikana. Toteutin myös läpivirtausakvaarioräkeillä pilottikokeen, jossa tutkin miten veden virtaus, kutualusta ja vedenlaatu vaikuttavat silakan mätimunien selviytymiseen. Velvoiteseurantaraporttien ilmoittamissa kuolleisuusprosenteissa oli suurta vaihtelua vuosien välillä. Spearmankorrelaatioanalyysien tulosten mukaan lämpötilalla oli tilastollisesti merkitsevä positiivinen yhteys kuolleisuuteen. Beta-regressio- ja GAM-analyysien tulokset viittasivat siihen, että lämpötila ja vuoden päivä olivat yhteydessä kuolleisuusprosenttien vaihteluun seurantajakson aikana. Lisäksi havaitsin tilastollisesti merkitsevän yhteyden näkösyvyyden ja kuolleisuuden välillä. Pilottikokeessa en havainnut tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä, lukuun ottamatta lasilevyillä havaittua korkeaa kuolleisuutta. Lisätutkimusta tarvitaan siitä, mitkä tekijät aiheuttavat silakan mätimunien irtautumisen kutualustalta ja kuinka laaja ongelma on todellisuudessa. Lisäksi kutualustalle muodostuvan biofilmin vaikutusta munien huuhtoutumiseen tulisi tutkia. Mätimunien huuhtoutumisen huomiointi pitkäaikaisseurannoissa on oleellista, jotta seurantaraportit edustavat todellista kuolleisuuksien muutosta.

The development and survival of ecologically and economically significant baltic herring (Clupea harengus membras) eggs have been monitored in the northern Airisto since 1989 as a part of Port of Turku’s mandatory fisheries impact monitoring. In this thesis I combined the available monitoring data collected from a spawning site in Järvistensaari into a single dataset and examined how water temperature, day of year, Secchi-depth and the overlap of spawning waves affected herring egg survival and how the mortality percentages have changed during the monitoring period. I also conducted a pilot experiment using flow-through aquarium racks to study how water flow, spawning substrate and water quality affect the survival of herring eggs. The mortality percentages reported in the mandatory fisheries impact monitoring reports showed substantial variability between the years of monitoring. According to the results of Spearman correlation analysis temperature had a statistically significant correlation with mortality. The results of beta regression and GAM analyses suggested that temperature and day of year were associated with the variation of mortality percentages over the monitoring period. Additionally, I found statistically significant relationship between Secchi-depth and mortality percentages. The pilot experiment did not show any significant results apart from high mortality on glass plates. Further research is needed to identify the factors causing the detachment of developing eggs and to determine how widespread this problem is. In addition, the effect of biofilm on the spawning substrate should be researched further. Accounting for egg detachment in long term monitoring is essential to ensure that the reports reflect true changes in mortality rates.