Pienen osakemarkkinan markkinatehokkuus kriisiaikana : Empiirinen rahoituksen tutkielma Helsingin pörssin heikosta tehokkuudesta koronapandemian aikana
Laakso, Aleksanteri (2026-01-09)
Pienen osakemarkkinan markkinatehokkuus kriisiaikana : Empiirinen rahoituksen tutkielma Helsingin pörssin heikosta tehokkuudesta koronapandemian aikana
(09.01.2026)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202601227700
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202601227700
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan pienen osakemarkkinan markkinatehokkuutta kriisiaikana. Käytännössä tutkielmassa tutkitaan empiirisesti Helsingin pörssin OMXHPI –osakeindeksin tehokkaiden markkinoiden hypoteesin mukaista heikkoa markkinatehokkuutta koronapandemian aikana. Tutkielman empiirisessä osuudessa peilataan saatua tutkimustulosta aihepiirin aiempaan tieteelliseen kirjallisuuteen. Aiemmasta tutkimuksesta muodostetaan tutkimushypoteesi ja etsitään Helsingin pörssin koronapandemian aikaista markkinatehokkuutta selittäviä tekijöitä. Tutkielman tutkimuskysymys on seuraava: Onko koronapandemian kaltaisella ulkoisella kriisillä vaikutusta pienen osakemarkkinan, kuten Helsingin pörssin heikon tason markkinatehokkuuteen? Aiempaan tehokkaiden markkinoiden hypoteesin kriisikontekstiseen tutkimukseen perustuen on syytä olettaa, että Helsingin pörssi osoittaisi tehottomuutta koronapandemian kaltaisen kriisin aikana. Täten tutkielman nollahypoteesi on seuraava: Helsingin pörssin OMXHPI –osakeindeksin sulkuhintojen kehitys ei osoita satunnaisuutta ajanjaksolla 29.1.2020–1.3.2022, eikä täten ole heikosti tehokas.
Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä käydään lävitse tutkielman kannalta keskeisimpiä perinteisen ja käyttäytymistieteellisen rahoitusteorian ominaisuuksia. Tutkielman empiirisen osion aineisto käsittää tutkittavan osakeindeksin sulkuhinnat ajanjaksolta 29.1.2020–1.3.2022. Aineiston ajallinen rajaus muodostuu synteesinä aiempien tutkimusten käytännöistä sekä Suomen kansallisista tekijöistä koronapandemian etenemisessä. Aineisto on avoimesta lähteestä The Wallstreet Journal -palveluntarjoajalta. Aineistoa esikäsiteltiin ottamalla yhdysvaltalaisesta aineistosta huomioon Suomen kansallisten arkipyhien vaikutus Helsingin pörssin normaaliin aukioloon. Päiväkohtaisista indeksin sulkuhinnoista laskettiin logaritmiset tuotot. Logaritmiset tuotot muodostivat binäärisen lukujonon, jossa osa logaritmisista tuotoista on pienempiä kuin 0, ja osa suurempia tai yhtä suuria kuin 0. Aineiston analysoimiseen käytettiin tutkimusmetodina runs– eli järjestystestiä, jolla tutkitaan binäärisen lukujonon satunnaisuutta. Tutkimusmetodin valinta rajautui aiempien tieteellisten artikkeleiden käytäntöjen, teoria- sekä metodikirjallisuuden pohjalta. Tehokkaiden markkinoiden hypoteesin heikot ehdot edellyttävät osakekurssien satunnaiskulkua, jolloin heikkojen ehtojen toteutumista tutkitaan osakekurssien satunnaisuuden kautta.
Tämän tutkielman tulosten perusteella Helsingin pörssiä edustavan OMXHPI –osakeindeksin sulkuhintojen järjestys oli satunnainen koronapandemian aikana 29.1.2020–1.3.2022. Näin ollen asetettu nollahypoteesi hylätään, eli Helsingin pörssi oli tehokkaiden markkinoiden hypoteesin heikoilla ehdoilla mitattuna tehokas koronapandemian aikana tutkimusajanjaksolla 29.1.2020–1.3.2022.
Tutkielman empiirisen osuuden tulosta peilataan analyysiluvussa ja johtopäätöksissä tehokkaiden markkinoiden hypoteesin aiempaan kriisikontekstiseen kirjallisuuteen. Tämän tutkielman tulos Helsingin pörssin heikkojen ehtojen mukaisesta markkinatehokkuudesta on ristiriitainen suhteessa muiden maiden osakepörssien heikkojen ehtojen mukaisen tehokkuuden tilaan niin koronapandemian kuin aiempienkin osakemarkkinoiden kriisien aikana. Helsingin pörssin koronapandemian aikaista heikkoa markkinatehokkuutta selittävät mahdollisesti muun muassa kriisin syntyminen ulkoisesta shokkitekijästä, Helsingin pörssille ominainen teollisuuspainotteinen toimialarakenne sekä Suomen kansallinen hallinnollinen suoriutuminen koronapandemian aikana. Tämän tutkielman tuloksen ja johtopäätösten käytännön merkitys kiteytyy laajempaan tieteelliseen keskusteluun osakemarkkinoiden tehokkuudesta kriisiaikoina. Voidakseen varautua ja tunnistaa tulevia kriisejä osakemarkkinoilla tulee sijoittajan ymmärtää niiden taustalla olevia tekijöitä ja vaikutusmekanismeja.
Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä käydään lävitse tutkielman kannalta keskeisimpiä perinteisen ja käyttäytymistieteellisen rahoitusteorian ominaisuuksia. Tutkielman empiirisen osion aineisto käsittää tutkittavan osakeindeksin sulkuhinnat ajanjaksolta 29.1.2020–1.3.2022. Aineiston ajallinen rajaus muodostuu synteesinä aiempien tutkimusten käytännöistä sekä Suomen kansallisista tekijöistä koronapandemian etenemisessä. Aineisto on avoimesta lähteestä The Wallstreet Journal -palveluntarjoajalta. Aineistoa esikäsiteltiin ottamalla yhdysvaltalaisesta aineistosta huomioon Suomen kansallisten arkipyhien vaikutus Helsingin pörssin normaaliin aukioloon. Päiväkohtaisista indeksin sulkuhinnoista laskettiin logaritmiset tuotot. Logaritmiset tuotot muodostivat binäärisen lukujonon, jossa osa logaritmisista tuotoista on pienempiä kuin 0, ja osa suurempia tai yhtä suuria kuin 0. Aineiston analysoimiseen käytettiin tutkimusmetodina runs– eli järjestystestiä, jolla tutkitaan binäärisen lukujonon satunnaisuutta. Tutkimusmetodin valinta rajautui aiempien tieteellisten artikkeleiden käytäntöjen, teoria- sekä metodikirjallisuuden pohjalta. Tehokkaiden markkinoiden hypoteesin heikot ehdot edellyttävät osakekurssien satunnaiskulkua, jolloin heikkojen ehtojen toteutumista tutkitaan osakekurssien satunnaisuuden kautta.
Tämän tutkielman tulosten perusteella Helsingin pörssiä edustavan OMXHPI –osakeindeksin sulkuhintojen järjestys oli satunnainen koronapandemian aikana 29.1.2020–1.3.2022. Näin ollen asetettu nollahypoteesi hylätään, eli Helsingin pörssi oli tehokkaiden markkinoiden hypoteesin heikoilla ehdoilla mitattuna tehokas koronapandemian aikana tutkimusajanjaksolla 29.1.2020–1.3.2022.
Tutkielman empiirisen osuuden tulosta peilataan analyysiluvussa ja johtopäätöksissä tehokkaiden markkinoiden hypoteesin aiempaan kriisikontekstiseen kirjallisuuteen. Tämän tutkielman tulos Helsingin pörssin heikkojen ehtojen mukaisesta markkinatehokkuudesta on ristiriitainen suhteessa muiden maiden osakepörssien heikkojen ehtojen mukaisen tehokkuuden tilaan niin koronapandemian kuin aiempienkin osakemarkkinoiden kriisien aikana. Helsingin pörssin koronapandemian aikaista heikkoa markkinatehokkuutta selittävät mahdollisesti muun muassa kriisin syntyminen ulkoisesta shokkitekijästä, Helsingin pörssille ominainen teollisuuspainotteinen toimialarakenne sekä Suomen kansallinen hallinnollinen suoriutuminen koronapandemian aikana. Tämän tutkielman tuloksen ja johtopäätösten käytännön merkitys kiteytyy laajempaan tieteelliseen keskusteluun osakemarkkinoiden tehokkuudesta kriisiaikoina. Voidakseen varautua ja tunnistaa tulevia kriisejä osakemarkkinoilla tulee sijoittajan ymmärtää niiden taustalla olevia tekijöitä ja vaikutusmekanismeja.