Onko lasten hankinta oma valinta? : Perheen perustamisen rakenteelliset ehdot individualisoituneessa yhteiskunnassa

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen integroivan kirjallisuuskatsauksen keinoin, miten rakenteelliset ehdot ilmenevät perheen perustamisessa nuorilla aikuisilla Suomessa. Lähtökohtani oli muodostaa aiemman tutkimuskirjallisuuden pohjalta kokonaiskuva sekä kulttuurisista että materiaalisimmista rakenteellisista ehdoista, jotka vaikuttavat perheen perustamisen taustalla. Tutkielmassani käytin Pierre Bourdieun (1986) pääomateoriaa taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta pääomasta, joiden kautta tarkastelin, miten materiaalisemmat rakenteelliset ehdot ilmenevät perheen perustamisen yhteydessä. Muodostaakseni käsityksen perheen perustamiseen vaikuttavista kulttuurisista ehdoista, käytin hyödykseni kyvykkään vanhemmuuden ja vanhemmuuden ideaalien käsiteittä.

Toteutin tutkielmani integroivan kirjallisuuskatsauksen keinoin. Aineistonani hyödynsin kahdeksaa vertaisarvioitua tieteellistä tutkimusta lasten hankinnasta. Aineistojen pohjalta tehdyssä analyysissa havaitsin, kuinka perheen perustamiseen vaikuttavat niin taloudellinen, sosiaalinen kuin myös kulttuurinen pääoma. Etenkin taloudellinen pääoman vaikutti olevan merkittävä tekijä perheen perustamisen kannalta. Taloudellisen pääoman merkitys korostui esimerkiksi nuorten naisten odotuksissa koskien perheen perustamista. Lisäksi parisuhteessa kumppaneiden taloudellinen pääoma lisäsi todennäköisyyttä vanhemmuuteen siirtymiseen. Myös vakaa parisuhde oli keskeinen perheen perustamisen kannalta, sillä sen kautta taloudellinen ja sosiaalinen pääoma kietoutuivat yhteen edistäen perheen perustamista. Vakaassa parisuhteessa kumppanit voivat tukea toisiaan esimerkiksi lasten hoidon ja työn yhteensovittamisen kanssa. Kumppanilta saadun tuen lisäksi muilta, etenkin sukulaisilta saatu konkreettinen tuki, kuten apu lasten hoidossa ja taloudellinen tuki olivat keskeisiä perheen perustamisen suunnittelun kannalta.

Havaitsin aineistoissa läpileikkaavana teemana sosioekonomisen aseman merkityksen perheen perustamisessa. Sosioekonominen asema vaikutti esimerkiksi siihen, nähtiinkö perheen perustaminen tulevaisuudessa mahdollisena. Tähän liittyi keskeisesti kyvykkään vanhemmuuden ja vanhemmuuden ideaalien saavuttaminen. Muodostin kyvykkään toimijan ja vanhemmuuden ideaalien käsitteistä kyvykkään vanhemman käsitteen, jonka valossa yksilöllisen kyvykkään vanhemmuuden paineet korostuvat individualisoituneessa yhteiskunnassa.

Aineistoista tehdyn analyysin pohjalta havaitsin, kuinka perheen perustaminen nähtiin mahdollisena, mikäli kyvykkään vanhemmuuden ja vanhemmuuden ideaalien mukaiset ehdot täyttyivät. Ehdoissa keskeisessä osassa olivat taloudellinen ja kulttuurinen pääoma, mikä viittaa siihen, kuinka kyvykäs vanhemmuus ja vanhemmuuden ideaalit ovat keskiluokkainen normi ja ruumiillistuma vanhempana olemisesta. Tästä huolimatta odotukset kyvykkäästä vanhemmuudesta ja vanhemmuuden ideaaleista näyttäisivät aineistojen perusteella koskettavan kaikkia olosuhteista riippumatta.

Havaintoni osoittavat, kuinka perheen perustaminen ei ole vain yksilön tekemä valinta, vaan se tapahtuu individualisoituneessakin yhteiskunnassa rakenteellisten reunaehtojen vallitessa, mikä asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan sen suhteen, kenellä todellisuudessa on pääomia täyttää vanhemmuuteen liitetyt ehdot ja siten perustaa perhe. Etenkin nuorten aikuisten ja sosioekonomisesti matalampiin ryhmiin kuuluvien mahdollisuudet perheen perustamiselle ovat heikentyneet, sillä heidän elämäntilanteensa on vaativa sovittaa yhteen kyvykkään vanhemmuuden ja vanhemmuuden ideaalien kanssa. Näin ollen perheen perustamisesta on tullut luokkasidonnainen kysymys, joka ylläpitää luokkajakoa ja uusintaa eriarvoisuutta, kun vanhemmat siirtävät perheen perustamiseen vaadittavia pääomia lapsilleen.