"Ihmiskauppa on ennen kaikkea rikos" – Ihmiskaupan kehykset YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavan toimiston (UNODC) ihmiskaupparaporteissa 2009–2024
Manninen, Seela (2026-01-04)
"Ihmiskauppa on ennen kaikkea rikos" – Ihmiskaupan kehykset YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavan toimiston (UNODC) ihmiskaupparaporteissa 2009–2024
(04.01.2026)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202601238306
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202601238306
Tiivistelmä
Vuonna 2000 hyväksytty Yhdistyneiden kansakuntien (YK) ihmiskauppaprotokolla loi perus-tan kansainväliselle ihmiskaupan vastaiselle toiminnalle. Nykyisin protokollan on ratifioinut 185 osapuolta. Sen suurimpia saavutuksia on ollut ihmiskaupan määritelmä, mutta sen lisäksi protokolla on velvoittanut jäsenvaltiot kriminalisoimaan ihmiskaupan ja raportoimaan ih-miskaupan vastaisista toimista. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavan toimiston (UNODC) ihmiskaupparaporteissa kehystetään ihmiskauppaa vuosina 2009–2024.
Kehykset muovaavat tapaa, jolla erilaisia ilmiöitä ymmärretään, ja nämä tulkinnat vaikutta-vat politiikkatoimiin. Ihmiskauppaa on perinteisesti kehystetty rikosoikeuden ja ihmisoi-keuksien avulla, ja varsinkin ihmiskauppaprotokollan alkuaikoina nämä kehykset ovat kil-pailleet keskenään. Molempien kehyksien ratkaisuehdotukset perustuvat rikollisten rankai-semiseen. Tutkimuskirjallisuudessa esitetyn kritiikin perusteella tutkielmassa arvioidaan, onko perinteisten rikosoikeus- ja ihmisoikeuskehyksen rinnalle muodostumassa rakenteelli-sempi tapa kehystää ihmiskauppaa.
Tutkielman menetelmänä käytetään kehysanalyysia ja siinä hyödynnetään Entmanin typolo-giaa. Typologiassa kehykset määritellään ongelman ja sen syiden tunnistamisen, moraalisen arvion ja ratkaisuehdotusten kautta. Kvalitatiivisen menetelmän lisäksi aineistoa tarkastel-laan kehyksille keskeisten sanafrekvenssihakujen avulla. Kyseessä on deduktiivinen kehys-analyysi, jossa kehykset on muotoiltu aikaisemman tutkimuskirjallisuuden perusteella.
Tulokset osoittavat, että GLOTIP-raporteissa ihmiskauppaa kehystetään vahvasti sekä rikos-oikeuden että ihmisoikeuksien näkökulmasta, mikä erottaa YK:n raportoinnin Yhdysvaltojen ihmiskaupparaporttien selkeästä rikosoikeudellisesta kehyksestä. Kehykset ovat vahvasti toisiinsa sidoksissa, sillä rikosoikeuden rangaistuksia pidetään myös keinona saavuttaa ih-misoikeudet. Rakenteellinen kehys, joka pyrkii huomioimaan ihmiskaupan rakenteellisen luonteen ja sen juurisyyt, esiintyy kolmessa uusimmassa raportissa (2020–2024), mutta ri-kosoikeuskehys on silti ensisijainen tapa kehystää ihmiskauppa GLOTIP-raporteissa.
Kehykset muovaavat tapaa, jolla erilaisia ilmiöitä ymmärretään, ja nämä tulkinnat vaikutta-vat politiikkatoimiin. Ihmiskauppaa on perinteisesti kehystetty rikosoikeuden ja ihmisoi-keuksien avulla, ja varsinkin ihmiskauppaprotokollan alkuaikoina nämä kehykset ovat kil-pailleet keskenään. Molempien kehyksien ratkaisuehdotukset perustuvat rikollisten rankai-semiseen. Tutkimuskirjallisuudessa esitetyn kritiikin perusteella tutkielmassa arvioidaan, onko perinteisten rikosoikeus- ja ihmisoikeuskehyksen rinnalle muodostumassa rakenteelli-sempi tapa kehystää ihmiskauppaa.
Tutkielman menetelmänä käytetään kehysanalyysia ja siinä hyödynnetään Entmanin typolo-giaa. Typologiassa kehykset määritellään ongelman ja sen syiden tunnistamisen, moraalisen arvion ja ratkaisuehdotusten kautta. Kvalitatiivisen menetelmän lisäksi aineistoa tarkastel-laan kehyksille keskeisten sanafrekvenssihakujen avulla. Kyseessä on deduktiivinen kehys-analyysi, jossa kehykset on muotoiltu aikaisemman tutkimuskirjallisuuden perusteella.
Tulokset osoittavat, että GLOTIP-raporteissa ihmiskauppaa kehystetään vahvasti sekä rikos-oikeuden että ihmisoikeuksien näkökulmasta, mikä erottaa YK:n raportoinnin Yhdysvaltojen ihmiskaupparaporttien selkeästä rikosoikeudellisesta kehyksestä. Kehykset ovat vahvasti toisiinsa sidoksissa, sillä rikosoikeuden rangaistuksia pidetään myös keinona saavuttaa ih-misoikeudet. Rakenteellinen kehys, joka pyrkii huomioimaan ihmiskaupan rakenteellisen luonteen ja sen juurisyyt, esiintyy kolmessa uusimmassa raportissa (2020–2024), mutta ri-kosoikeuskehys on silti ensisijainen tapa kehystää ihmiskauppa GLOTIP-raporteissa.