Miten seitsemäsluokkalaiset kuvaavat koulussa opittujen käsityötaitojen hyödyllisyyttä?
Tervamäki, Sonja; Verronen, Ville (2026-01-23)
Miten seitsemäsluokkalaiset kuvaavat koulussa opittujen käsityötaitojen hyödyllisyyttä?
(23.01.2026)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202601238275
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202601238275
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tarkasteltiin seitsemäsluokkalaisten (N=55) oppilaiden kokemuksia koulussa opittujen käsityötaitojen hyödyllisyydestä arjen ongelmien ratkaisemisessa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten oppilaat kokevat käsityötaitojen sovellettavuuden vapaa-ajallaan sekä millaisia merkityksiä he löytävät käsityön taitamisesta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena kyselytutkimuksena yhdessä suomalaisessa yläkoulussa. Aineisto kerättiin Webropol-kyselylomakkeella. Kysely lähetettiin 94 oppilaalle, joista 55 vastasi kyselyymme.
Käsityö on pakollinen oppiaine vuosiluokilla 1–7 ja se kuuluu kaikille yhteisiin oppiaineisiin perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Vuosiluokilla 8–9 käsityö on valinnaisaine, jonka tavoitteena on syventää oppilaan osaamista ja tukea yksilöllisiä kiinnostuksen kohteita. Käsityön oppiaineella on todettu olevan merkittäviä vaikutuksia oppilaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin sekä tulevaisuudessa tarvittavien taitojen, kuten luovuuden, suunnittelukyvyn ja ongelmanratkaisun kehittymiseen.
Tutkielman teoreettinen viitekehys sisältä taidon oppimisen arkkitehtuuriin, joka kuvaa taidon oppimista verkostomaisena ilmiönä, sekä transversaalitaitojen käsitteeseen, jolla tarkoitetaan siirrettävissä olevia, eri konteksteissa hyödynnettäviä taitoja. Lisäksi tarkastellaan käsityön hyvinvointivaikutuksia, sekä nuorten kokemuksia käsityötaitojen hyödyllisyydestä muun muassa kestävään kehitykseen liittyvissä seikoissa.
Tulosten perusteella suurin osa oppilaista koki koulussa opitut käsityötaidot hyödyllisiksi. Käsityötaidot koettiin hyödylliseksi erityisesti vaatteiden ja esineiden korjaamisessa, itsenäisessä ongelmanratkaisussa sekä luovassa tekemisessä. Lisäksi käsityötaitojen koettiin tukevan hyvinvointia, sillä käsityön tekeminen rentouttaa ja vaikuttaa positiivisesti itsetuntoon. Kestävän käsityön näkökulma nousi esiin erityisesti korjaamiseen ja esineiden uudelleenkäyttöön liittyvissä vastauksissa, mutta materiaalitietous jäi vähäisemmäksi. Tutkimus tarjoaa näkökulmia käsityön opetuksen merkitykseen oppilaiden arjen taitojen ja toimijuuden tukemisessa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena kyselytutkimuksena yhdessä suomalaisessa yläkoulussa. Aineisto kerättiin Webropol-kyselylomakkeella. Kysely lähetettiin 94 oppilaalle, joista 55 vastasi kyselyymme.
Käsityö on pakollinen oppiaine vuosiluokilla 1–7 ja se kuuluu kaikille yhteisiin oppiaineisiin perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Vuosiluokilla 8–9 käsityö on valinnaisaine, jonka tavoitteena on syventää oppilaan osaamista ja tukea yksilöllisiä kiinnostuksen kohteita. Käsityön oppiaineella on todettu olevan merkittäviä vaikutuksia oppilaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin sekä tulevaisuudessa tarvittavien taitojen, kuten luovuuden, suunnittelukyvyn ja ongelmanratkaisun kehittymiseen.
Tutkielman teoreettinen viitekehys sisältä taidon oppimisen arkkitehtuuriin, joka kuvaa taidon oppimista verkostomaisena ilmiönä, sekä transversaalitaitojen käsitteeseen, jolla tarkoitetaan siirrettävissä olevia, eri konteksteissa hyödynnettäviä taitoja. Lisäksi tarkastellaan käsityön hyvinvointivaikutuksia, sekä nuorten kokemuksia käsityötaitojen hyödyllisyydestä muun muassa kestävään kehitykseen liittyvissä seikoissa.
Tulosten perusteella suurin osa oppilaista koki koulussa opitut käsityötaidot hyödyllisiksi. Käsityötaidot koettiin hyödylliseksi erityisesti vaatteiden ja esineiden korjaamisessa, itsenäisessä ongelmanratkaisussa sekä luovassa tekemisessä. Lisäksi käsityötaitojen koettiin tukevan hyvinvointia, sillä käsityön tekeminen rentouttaa ja vaikuttaa positiivisesti itsetuntoon. Kestävän käsityön näkökulma nousi esiin erityisesti korjaamiseen ja esineiden uudelleenkäyttöön liittyvissä vastauksissa, mutta materiaalitietous jäi vähäisemmäksi. Tutkimus tarjoaa näkökulmia käsityön opetuksen merkitykseen oppilaiden arjen taitojen ja toimijuuden tukemisessa.