Elämäntapahtumien yhteys fyysiseen aktiivisuuteen ja paikallaanoloon nuorilla aikuisilla
Lindstedt, Milja (2025-11-17)
Elämäntapahtumien yhteys fyysiseen aktiivisuuteen ja paikallaanoloon nuorilla aikuisilla
Lindstedt, Milja
(17.11.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202601268960
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202601268960
Tiivistelmä
Fyysisellä aktiivisuudella ja paikallaanololla on suuri merkitys ihmisen terveydelle. Elämäntapahtumat ovat yhteydessä fyysisen aktiivisuuden muutoksiin. Tämän työn tarkoitus on kartoittaa jo kerrytettyä tietoa lapsilukumäärän ja siviilisäädyn muutosten yhteyksistä fyysiseen aktiivisuuteen ja paikallaanoloon sekä verrata liikemittarilla mitattuja fyysisen aktiivisuuden määriä ja paikallaanoloaikoja ennen ja jälkeen kyseisten elämäntapahtumien.
Tämä opinnäytetyö koostuu kirjallisuuskatsauksesta ja empiirisestä tutkimusosiosta. Kirjallisuuskatsauksen artikkelit ovat haettu PubMed- ja Web of Science -tietokannoista. Tutkimuksen aineistona on käytetty STRIP-tutkimuksen dataa. Tutkittavia osallistui siviilisäätyryhmissä 171 ja lapsilukumääräryhmissä 169. Kaikki tutkittavat käyttivät liikemittaria seitsemän vuorokauden ajan ei-dominantin käden ranteessa kahdessa aikapisteessä 26- ja 31-vuotiaana. Lisäksi tutkittavat täyttivät kyselyn liittyen tapahtuneisiin elämänmuutoksiin tutkimusvälillä.
Lapsilukumäärän muutosryhmissä lapsettomien fyysinen aktiivisuus näytti vähentyneen ja vanhemmaksi tulevien, lisää lapsia saavien sekä vanhempien, joiden lapsilukumäärässä ei tapahtunut muutosta, lisääntyneen verrattaessa tutkimusjakson ensimmäisen aikapisteen ja toisen aikapisteen mittaustuloksia. Aktiivisuutta tutkittaessa ryhmien välille ei muodostunut tilastollisesti merkitsevää eroa. Lisää lapsia saaneiden aktiivisuus kasvoi kuitenkin tilastollisesti merkitsevästi (p-arvo 0.015).
Paikallaanoloaika vaikutti lisääntyvän lapsettomilla 11 minuuttia ja vanhempien, joiden lapsilukumäärässä ei tapahtunut muutosta, 28 minuuttia. Tutkittavilla, jotka saivat ensimmäisen lapsen tutkimusjakson aikana, paikallaanoloaika näytti vähenevän 28 minuuttia ja lisää lapsia saavilla 58 minuuttia. Lapsilukumäärän muutosryhmissä ensimmäisen ja toisen aikapisteen välillä paikallaanolon ero oli tilastollisesti merkitsevä muutosryhmien välillä (p-arvo 0.0342). Lapsettomien ja lisää lapsia saavien tutkittavien muutosryhmien vertailussa havaittiin tilastollisesti merkitsevä ero paikallaanolossa (p-arvo 0.031). Paikallaanolossa todettiin tilastollisesti merkitsevä ero (p-arvo 0.032) myös lapsettomien ja ensimmäisen lapsen saavien tutkittavien muutosryhmien välillä.
Vaikka fyysinen aktiivisuus vaikutti lisääntyneen ensimmäisen ja toisen aikapisteen välillä sinkkuina pysyneiden, parisuhteen muodostaneiden ja parisuhteessa pysyneiden siviilisäädyn muutosryhmissä, muutos ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Eronneiden tutkittavien fyysinen aktiivisuus näytti vähenevän ja paikallaanoloaika kasvavan 46 minuuttia. Paikallaanoloaika vaikutti lisääntyvän myös sinkuilla 5 minuuttia ja vuorostaan vähenevän parisuhteen muodostaneilla 7 minuuttia sekä parisuhteessa pysyneillä 4 minuuttia. Tilastollisesti merkitsevää eroa ei kuitenkaan havaittu.
Lapsen saaminen on hyvä hetki vaikuttaa vanhempien fyysisen aktiivisuuden ja paikallaanolon tottumuksiin. Tällaisen huomioiminen voisi tapahtua muun muassa neuvoloissa. Kirjallisuuskatsauksessa havaittiin, että liikemittarilla mitattua tietoa aiheeseen liittyen on vähän. Kyseisen mittaustavan tuloksia tarvitaan enemmän. Lisäksi olisi hyvä saada tutkimustuloksia liittyen aktiivisuuden intensiteetin muutoksiin elämäntapahtumien jälkeen.
Tämä opinnäytetyö koostuu kirjallisuuskatsauksesta ja empiirisestä tutkimusosiosta. Kirjallisuuskatsauksen artikkelit ovat haettu PubMed- ja Web of Science -tietokannoista. Tutkimuksen aineistona on käytetty STRIP-tutkimuksen dataa. Tutkittavia osallistui siviilisäätyryhmissä 171 ja lapsilukumääräryhmissä 169. Kaikki tutkittavat käyttivät liikemittaria seitsemän vuorokauden ajan ei-dominantin käden ranteessa kahdessa aikapisteessä 26- ja 31-vuotiaana. Lisäksi tutkittavat täyttivät kyselyn liittyen tapahtuneisiin elämänmuutoksiin tutkimusvälillä.
Lapsilukumäärän muutosryhmissä lapsettomien fyysinen aktiivisuus näytti vähentyneen ja vanhemmaksi tulevien, lisää lapsia saavien sekä vanhempien, joiden lapsilukumäärässä ei tapahtunut muutosta, lisääntyneen verrattaessa tutkimusjakson ensimmäisen aikapisteen ja toisen aikapisteen mittaustuloksia. Aktiivisuutta tutkittaessa ryhmien välille ei muodostunut tilastollisesti merkitsevää eroa. Lisää lapsia saaneiden aktiivisuus kasvoi kuitenkin tilastollisesti merkitsevästi (p-arvo 0.015).
Paikallaanoloaika vaikutti lisääntyvän lapsettomilla 11 minuuttia ja vanhempien, joiden lapsilukumäärässä ei tapahtunut muutosta, 28 minuuttia. Tutkittavilla, jotka saivat ensimmäisen lapsen tutkimusjakson aikana, paikallaanoloaika näytti vähenevän 28 minuuttia ja lisää lapsia saavilla 58 minuuttia. Lapsilukumäärän muutosryhmissä ensimmäisen ja toisen aikapisteen välillä paikallaanolon ero oli tilastollisesti merkitsevä muutosryhmien välillä (p-arvo 0.0342). Lapsettomien ja lisää lapsia saavien tutkittavien muutosryhmien vertailussa havaittiin tilastollisesti merkitsevä ero paikallaanolossa (p-arvo 0.031). Paikallaanolossa todettiin tilastollisesti merkitsevä ero (p-arvo 0.032) myös lapsettomien ja ensimmäisen lapsen saavien tutkittavien muutosryhmien välillä.
Vaikka fyysinen aktiivisuus vaikutti lisääntyneen ensimmäisen ja toisen aikapisteen välillä sinkkuina pysyneiden, parisuhteen muodostaneiden ja parisuhteessa pysyneiden siviilisäädyn muutosryhmissä, muutos ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Eronneiden tutkittavien fyysinen aktiivisuus näytti vähenevän ja paikallaanoloaika kasvavan 46 minuuttia. Paikallaanoloaika vaikutti lisääntyvän myös sinkuilla 5 minuuttia ja vuorostaan vähenevän parisuhteen muodostaneilla 7 minuuttia sekä parisuhteessa pysyneillä 4 minuuttia. Tilastollisesti merkitsevää eroa ei kuitenkaan havaittu.
Lapsen saaminen on hyvä hetki vaikuttaa vanhempien fyysisen aktiivisuuden ja paikallaanolon tottumuksiin. Tällaisen huomioiminen voisi tapahtua muun muassa neuvoloissa. Kirjallisuuskatsauksessa havaittiin, että liikemittarilla mitattua tietoa aiheeseen liittyen on vähän. Kyseisen mittaustavan tuloksia tarvitaan enemmän. Lisäksi olisi hyvä saada tutkimustuloksia liittyen aktiivisuuden intensiteetin muutoksiin elämäntapahtumien jälkeen.
