Ilmastoaktivismin visuaaliset narratiivit : Tapaustutkimus Eduskuntatalon maalatuista pylväistä
Rissanen, Helmi-Sofia (2025-12-23)
Ilmastoaktivismin visuaaliset narratiivit : Tapaustutkimus Eduskuntatalon maalatuista pylväistä
Rissanen, Helmi-Sofia
(23.12.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202601268842
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202601268842
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa käsitellään ilmastoaktivismin visuaalisia narratiiveja Elokapinan ja Återställ Våtmarker- liikkeen mielenosoituksen kontekstissa. Syyskuussa 2024 Helsingissä järjestetyssä mielenosoituksessa aktivistit maalasivat Eduskuntatalon julkisivun pylväät punaisella maalilla. Tutkielman tavoite on eritellä ja analysoida mielenosoituksesta julkaistua kuvamateriaalia ja siinä tuotettuja visuaalisen tarinankerronnan keinoja, eli visuaalisia narratiiveja. Tutkielman tutkimuskysymykset ovat: 1) Millaisia visuaalisia narratiiveja Eduskuntatalon mielenosoituksesta rakentuu aktivistimediassa (Elokapinan ja ÅV:n Instagram-tilit) ja uutismediassa (Yle)? Sekä 2) Millaisia yhtäläisyyksiä ja eroja näiden narratiivien välillä on löydettävissä?
Tutkimuksen teoriatausta rakentuu mediakentän muutoksen, yhteiskunnan ja aktivismin visualisoitumisen sekä aktivismin ja taiteen tematiikan ympärille. Sosiaalinen media on muuttanut mediakenttää sekä median ja aktivismin voimasuhteita, tuoden aktivisteille uusia osallistumisen ja vaikuttamisen muotoja. Muutos on saanut aktivistit myös omaksumaan sosiaalisen median toimintalogiikan osaksi omia strategioitaan, mikä näkyy erityisesti visuaalisuuden korostumisena ja taiteen keinojen hyödyntämisenä. Uusissa toiminnan strategioissa painottuvat henkilökohtaisuus, tunteet sekä visuaalinen näyttävyys. Visualisoitumisen myötä mielenosoituksia on alettu suunnitella entistä kuvauksellisemmiksi, sillä mielenosoituksista jaettujen kuvien rooli on suuri.
Visuaaliset narratiivit ovat kuvista rakentuvia kertomuksia, jotka syntyvät kuvan elementtien välisestä vuorovaikutuksesta ja katsojan tekemistä tulkinnoista. Visuaaliset narratiivit voivat joko tukea, haastaa tai vääristää alkuperäistä esityskontekstiaan. Tässä tutkielmassa visuaalisia narratiiveja analysoidaan aineistosta, joka on kerätty Elokapinan ja Återställ Våtmarkerin Instagram-tileiltä sekä mielenosoitusta käsittelevistä Ylen artikkeleista. Aineistoa analysoidaan yhdistelemällä taidehistoriallisena menetelmänä tunnettua ikonografiaa sekä aineiston temaattista luentaa. Visuaalisten narratiivien lisäksi tutkimuksellinen kiinnostus kohdistuu myös siihen, miten ikonografiaa voidaan soveltaa osana sosiologista tutkimusta.
Analyysin perusteella voidaan todeta, että niin aktivistien kuin Ylenkin viestinnässä rakentui useita visuaalisia narratiiveja. Aktivistien narratiivit, hätätilan symboliikka, aktivistit vastuun kantajina sekä ylirajainen riisto ja demokratiavaje korostivat mielenosoituksen taiteellisia elementtejä, ilmastohätätilaa, aktivistien aktiivista roolia sekä kritiikkiä poliittista päätöksentekoa kohtaan. Ylen narratiivit, rakennus kärsijänä, rikos, hallinta ja fyysinen työ sekä globaali radikalisoituva aktivismi korostivat sen sijaan hallinnan, taloudellisen ja rikosoikeudellisen vastuun sekä hyväksyttävän mielenosoittamisen teemoja. Molempien tahojen visuaaliset narratiivit ottivat kantaa ihanteellisen kansalaisuuden, ylirajaisuuden sekä toimijuuden teemoihin.
Tutkielma osoittaa kuvilla olevan vahvaa narratiivista voimaa, joka vaikuttaa katsojan tekemiin tulkintoihin ja oletuksiin. Kuvien ollessa yhä keskeisempi osa yhteiskuntaa tarvitaan luovia tapoja analysoida kuvien tuottamia merkityksiä. Sosiologinen kuva-analyysi hyötyy tieteidenvälisestä tutkimusotteesta, joka tarjoaa uusia välineitä kuvien merkitysten havaitsemiseen ja tulkintaan.
Tutkimuksen teoriatausta rakentuu mediakentän muutoksen, yhteiskunnan ja aktivismin visualisoitumisen sekä aktivismin ja taiteen tematiikan ympärille. Sosiaalinen media on muuttanut mediakenttää sekä median ja aktivismin voimasuhteita, tuoden aktivisteille uusia osallistumisen ja vaikuttamisen muotoja. Muutos on saanut aktivistit myös omaksumaan sosiaalisen median toimintalogiikan osaksi omia strategioitaan, mikä näkyy erityisesti visuaalisuuden korostumisena ja taiteen keinojen hyödyntämisenä. Uusissa toiminnan strategioissa painottuvat henkilökohtaisuus, tunteet sekä visuaalinen näyttävyys. Visualisoitumisen myötä mielenosoituksia on alettu suunnitella entistä kuvauksellisemmiksi, sillä mielenosoituksista jaettujen kuvien rooli on suuri.
Visuaaliset narratiivit ovat kuvista rakentuvia kertomuksia, jotka syntyvät kuvan elementtien välisestä vuorovaikutuksesta ja katsojan tekemistä tulkinnoista. Visuaaliset narratiivit voivat joko tukea, haastaa tai vääristää alkuperäistä esityskontekstiaan. Tässä tutkielmassa visuaalisia narratiiveja analysoidaan aineistosta, joka on kerätty Elokapinan ja Återställ Våtmarkerin Instagram-tileiltä sekä mielenosoitusta käsittelevistä Ylen artikkeleista. Aineistoa analysoidaan yhdistelemällä taidehistoriallisena menetelmänä tunnettua ikonografiaa sekä aineiston temaattista luentaa. Visuaalisten narratiivien lisäksi tutkimuksellinen kiinnostus kohdistuu myös siihen, miten ikonografiaa voidaan soveltaa osana sosiologista tutkimusta.
Analyysin perusteella voidaan todeta, että niin aktivistien kuin Ylenkin viestinnässä rakentui useita visuaalisia narratiiveja. Aktivistien narratiivit, hätätilan symboliikka, aktivistit vastuun kantajina sekä ylirajainen riisto ja demokratiavaje korostivat mielenosoituksen taiteellisia elementtejä, ilmastohätätilaa, aktivistien aktiivista roolia sekä kritiikkiä poliittista päätöksentekoa kohtaan. Ylen narratiivit, rakennus kärsijänä, rikos, hallinta ja fyysinen työ sekä globaali radikalisoituva aktivismi korostivat sen sijaan hallinnan, taloudellisen ja rikosoikeudellisen vastuun sekä hyväksyttävän mielenosoittamisen teemoja. Molempien tahojen visuaaliset narratiivit ottivat kantaa ihanteellisen kansalaisuuden, ylirajaisuuden sekä toimijuuden teemoihin.
Tutkielma osoittaa kuvilla olevan vahvaa narratiivista voimaa, joka vaikuttaa katsojan tekemiin tulkintoihin ja oletuksiin. Kuvien ollessa yhä keskeisempi osa yhteiskuntaa tarvitaan luovia tapoja analysoida kuvien tuottamia merkityksiä. Sosiologinen kuva-analyysi hyötyy tieteidenvälisestä tutkimusotteesta, joka tarjoaa uusia välineitä kuvien merkitysten havaitsemiseen ja tulkintaan.