Osakevaihdon soveltamisen edellytykset ja veron kiertäminen osakevaihdossa

Abstract

Osakevaihto on laki elinkeinotulon verotuksesta 52 f §:n mukaisesti järjestely, “jossa osakeyhtiö hankkii sellaisen osuuden toisen osakeyhtiön osakkeista, että sen omistamat osakkeet tuottavat enemmän kuin puolet toisen yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä, hankkii lisää tämän yhtiön osakkeita ja antaa vastikkeena toisen yhtiön osakkeenomistajille liikkeeseen laskemiaan uusia osakkeitaan tai hallussaan olevia omia osakkeitaan. Vastike saa olla myös rahaa, ei kuitenkaan enempää kuin kymmenen prosenttia vastikkeena annettujen osakkeiden nimellisarvosta tai nimellisarvon puuttuessa osakkeita vastaavasta osuudesta maksettua osakepääomaa.” Veron kiertämistä puolestaan voi olla järjestely, jolla tavoitellaan verolain tarkoituksen kannalta vieraita veroetuja. Tavanomaisesti tällaisessa järjestelyssä on kyse keinotekoisesta järjestelystä, jolle ei voida osoittaa kunnollisia liiketaloudellisia syitä tai kyseiset liiketaloudelliset syyt ovat verohyötyyn nähden vähäisiä. Tutkielmassa perehdytään osakevaihdon soveltamisen edellytyksiin sekä siihen, minkälainen osakevaihto on täyttänyt EVL 52 h §:n veron kiertämisen soveltamisen edellytykset. Tutkielmassa tarkastellaan myös korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja hahmottamaan osakevaihdon ja veron kiertämisen välisiä tilanteita Tutkimuksessa tutkimusmenetelmänä käytetään lainopillista tutkimusta. Lähdeaineistona tutkimuksessa käytetään Suomen lainsäädäntöä, EU-lainsäädäntöä, korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja ja keskusverolautakunnan ratkaisuja sekä oikeuskirjallisuutta. Tutkimus osoittaa selkeästi osakevaihdon soveltamisen edellytykset sekä myös edellytykset tilanteisiin, joissa järjestely voidaan katsoa veron kiertämiseksi. Tutkimuksessa myös hahmotetaan sitä, miten korkein hallinto-oikeus on arvioinut osakevaihdon ja veron kiertämisen välisten soveltamisen edellytysten tilanteita. Korkeimman hallinto-oikeuden tulkinnassa merkitystä osakevaihdon ja veron kiertämisen välisissä tilanteissa on annettu sille, syntyykö järjestelystä konkreettinen ja verojärjestelmälle vieras veroetu.