Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta suomalaisilla tehohoito-osastoilla

Abstract

Hoitoon liittyvät infektiot ovat merkittävä riski tehohoitopotilaille, vaikka huomattava osa niistä olisi ehkäistävissä seurannan ja torjuntatoimien, erityisesti käsihygienian, avulla. Kattava seuranta ja torjuntatoimien toteutus on kuitenkin ollut puutteellista, mutta niiden toteutuksesta ei ole tehty laajaa selvitystä suomalaisilla tehohoitoosastoilla. Tässä tutkimuksessa tavoitteena oli selvittää hoitoon liittyvien infektioiden seurantaa ja torjuntatoimiin liittyviä tietoja ja käsityksiä. Käsihygienian lisäksi tietoja selvitettiin vierasesineisiin sekä keskuslaskimokatetrihoitoon ja hengityskonehoitoon liittyvien infektioiden torjuntatoimista.

Tutkimuksen kohteena olivat Manner-Suomen tehohoito-osastot. Tietoja ja käsityksiä selvitettiin kyselytutkimuksella tehohoito-osastojen lääkäreiltä ja hoitajilta. Lisäksi tarkasteltiin yhdellä tehohoito-osastolla antibioottiherätteeseen perustuvaa hoitoon liittyvien infektioiden seurannan kattavuutta ja toteutettiin toimintatutkimus infektioiden torjuntatoimien toteutuksen arvioimiseksi.

Tämän tutkimuksen mukaan suomalaisilla tehohoito-osastoilla hoitoon liittyvien infektioiden torjunnan tiedot olivat kohtalaisella tasolla, vaikka infektioiden torjuntatoimet nähtiin merkityksellisinä. Tiedollisia puutteita vastaajilla oli eniten tartunnan torjunnan mekanismista ja hoitoon liittyvien infektioiden määrästä. Suurempien tehohoito-osastojen tiedon tason ollessa korkeampi.

Hoitoon liittyvien infektioiden seurannan tulokset olivat oikean suuntaisia ja hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys oli merkittävä myös suomalaisilla tehohoito-osastoilla. Toimintatutkimuksessa infektioiden esiintyvyyteen saatiin vain lyhytaikainen vaikutus. Käsihygienian toteutus parani kuitenkin erityisesti potilaan tartunnan riskiä vähentävissä käsihygieniatoimissa.

Tämän tutkimuksen tärkeimpinä tuloksina voidaan pitää sitä, että hoitoon liittyvien infektioiden torjuntatoimiin tulee kiinnittää huomiota suomalaisilla tehohoito-osastoilla. Infektioiden seurannan kehittäminen ja niistä palautteen antaminen yhdistyneenä käytännön toimintaan olisi tärkeää potilashoidon laadun ja infektioturvallisuuden näkökulmasta.

<b>Control of Healthcare-Associated Infections in Finnish Adult Intensive Care Units</b>

Healthcare-associated infections (HAIs) are a major risk for intensive care patients, although many could be prevented through surveillance and infection prevention practices, particularly hand hygiene. Comprehensive surveillance and implementation of such practices have been suboptimal, and no comprehensive Finnish study has been conducted in ICUs. This study aimed to examine surveillance of healthcare-associated infections and knowledge and perceptions of infection prevention. In addition to hand hygiene, infection prevention practices related to invasive devices, central venous catheters, and mechanical ventilation were assessed.

The study targeted ICUs in mainland Finland, through a survey of ICU physicians and nurses. In one ICU, the coverage of antibiotic-prescription based infection surveillance was evaluated, and an action research project was conducted to assess the implementation of infection prevention practices.

Knowledge of infection prevention was moderate overall, with higher levels in larger ICUs. Gaps were most evident in understanding infection transmission mechanisms and the prevalence of HAIs. Surveillance results were largely accurate, and the prevalence of HAIs was significant in Finnish ICUs. The action research achieved only short-term effects on infection rates, but hand hygiene practices improved, particularly those aimed at reducing the risk of patient infection.In conclusion, infection control measures in Finnish ICUs require more attention. Strengthening surveillance and providing feedback closely linked to practice are essential to improve quality of care and infection safety