Talousrakennuksen rakentamisen luvanvaraisuus ja edellytykset sekä luvattoman rakentamisen seuraukset
Pentti, Joonas (2025-12-10)
Talousrakennuksen rakentamisen luvanvaraisuus ja edellytykset sekä luvattoman rakentamisen seuraukset
Pentti, Joonas
(10.12.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026020210610
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026020210610
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan vuoden 2025 alussa voimaan tulleen rakentamislain (751/2023) myötä nostettua rakentamisen lupakynnystä, jonka vuoksi kaikkeen rakentamiseen ei enää edellytetä rakentamislupaa. Tutkielmassa selvitetään rakentamisen luvanvaraisuuden rajat ja rakentamisen edellytykset. Tämän jälkeen tarkastellaan lupakynnyksen nostamisen vaikutuksia erityisesti rakentamisen vapautumiseen sekä tästä mahdollisesti aiheutuvia luvattoman rakentamisen seurauksia.
Tutkimusmenetelmänä on lainopillinen eli oikeusdogmaattinen metodi, jonka tehtävänä on voimassa olevien oikeussääntöjen systematisointi ja sisällön selvittäminen. Tutkielmassa hyödynnetään erityisesti rakentamislakia ja sen esitöitä, mutta myös muuta kirjallisuutta ja oikeuskäytäntöä.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää lakimuutoksen luvanvaraisuuteen liittyvien muutosten osalta sitä, päästäänkö näiltä osin lakimuutoksen tavoitteisiin ja näin ollen toteutuuko lain tarkoitus. Lakimuutoksen tarkoituksena oli tältä osin sujuvoittaa ja yksinkertaistaa lupajärjestelmää. Lupakynnyksen nostamisella oli lisäksi tarkoitus vähentää rakennusvalvonnan työmäärää.
Tutkimuksessa huomattiin, että rakentamisen luvanvaraisuus ja edellytykset ovat ainakin jossain määrin tulkinnanvaraisia. Luvatonta ja muuta sääntelyn vastaista rakentamista aiheutuu sitä enemmän, mitä tulkinnanvaraisempaa sääntely on. Lupakynnyksen alle jäävän rakentamisen osalta tämä korostuu, kun rakennusvalvonta ei tarkista etukäteen onko rakennus suunniteltu lainmukaiseksi, vaan rakentamiseen ryhtyvän on itse varmistettava, että rakentaminen noudattaa lain säännöksiä ja määräyksiä.
Lisäksi lakimuutoksen johdosta rakennusjärjestyksen määräykset eivät pääosin enää sovellu lupakynnyksen alle jäävään rakentamiseen. Monet kunnat ovat aiemmin määränneet rantarakentamisesta rakennusjärjestyksellä. Tältä osin ollaan tietynlaisessa välitilassa, kunnes kunnat muuttavat kaavoitustaan. Lupakynnyksen alle jäävän rakentamisen voidaan nähdä vapautuneen rakennusjärjestyksen määräyksistä ja näin myös rantarakentaminen on vapautunut. On kuitenkin epäselvää, missä määrin rantarakentamista voidaan vielä rakennusjärjestyksellä rajoittaa.
Luvaton rakentaminen voi pahimmassa tapauksessa johtaa rakennuksen purkamiseen ja rikosoikeudellisiin seuraamuksiin. Lisäksi tämä aiheuttaa rakennusvalvonnalle lisätyötä jälkivalvonnan ja riitojen muodossa. Mikäli luvaton rakentaminen aiheutuisi tahattomasti lupajärjestelmän tulkinnanvaraisuuden vuoksi, sitä on kuitenkin arvioitava suopeammin suhteellisuusperiaatteen mukaisesti.
Tutkimusmenetelmänä on lainopillinen eli oikeusdogmaattinen metodi, jonka tehtävänä on voimassa olevien oikeussääntöjen systematisointi ja sisällön selvittäminen. Tutkielmassa hyödynnetään erityisesti rakentamislakia ja sen esitöitä, mutta myös muuta kirjallisuutta ja oikeuskäytäntöä.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää lakimuutoksen luvanvaraisuuteen liittyvien muutosten osalta sitä, päästäänkö näiltä osin lakimuutoksen tavoitteisiin ja näin ollen toteutuuko lain tarkoitus. Lakimuutoksen tarkoituksena oli tältä osin sujuvoittaa ja yksinkertaistaa lupajärjestelmää. Lupakynnyksen nostamisella oli lisäksi tarkoitus vähentää rakennusvalvonnan työmäärää.
Tutkimuksessa huomattiin, että rakentamisen luvanvaraisuus ja edellytykset ovat ainakin jossain määrin tulkinnanvaraisia. Luvatonta ja muuta sääntelyn vastaista rakentamista aiheutuu sitä enemmän, mitä tulkinnanvaraisempaa sääntely on. Lupakynnyksen alle jäävän rakentamisen osalta tämä korostuu, kun rakennusvalvonta ei tarkista etukäteen onko rakennus suunniteltu lainmukaiseksi, vaan rakentamiseen ryhtyvän on itse varmistettava, että rakentaminen noudattaa lain säännöksiä ja määräyksiä.
Lisäksi lakimuutoksen johdosta rakennusjärjestyksen määräykset eivät pääosin enää sovellu lupakynnyksen alle jäävään rakentamiseen. Monet kunnat ovat aiemmin määränneet rantarakentamisesta rakennusjärjestyksellä. Tältä osin ollaan tietynlaisessa välitilassa, kunnes kunnat muuttavat kaavoitustaan. Lupakynnyksen alle jäävän rakentamisen voidaan nähdä vapautuneen rakennusjärjestyksen määräyksistä ja näin myös rantarakentaminen on vapautunut. On kuitenkin epäselvää, missä määrin rantarakentamista voidaan vielä rakennusjärjestyksellä rajoittaa.
Luvaton rakentaminen voi pahimmassa tapauksessa johtaa rakennuksen purkamiseen ja rikosoikeudellisiin seuraamuksiin. Lisäksi tämä aiheuttaa rakennusvalvonnalle lisätyötä jälkivalvonnan ja riitojen muodossa. Mikäli luvaton rakentaminen aiheutuisi tahattomasti lupajärjestelmän tulkinnanvaraisuuden vuoksi, sitä on kuitenkin arvioitava suopeammin suhteellisuusperiaatteen mukaisesti.