Sukupuolen representaatiot 2020-luvun aapisten kuvituksissa
Hilmola, Ida-Sofia (2026-01-13)
Sukupuolen representaatiot 2020-luvun aapisten kuvituksissa
Hilmola, Ida-Sofia
(13.01.2026)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026020210573
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026020210573
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena oli kuvata, miten uusimpien suomen kielen ja kirjallisuuden aapisten kuvituksissa representoidaan sukupuoli. Sukupuolen representaatiot rakentavat ja ylläpitävät käsityksiä sukupuolesta ja siihen liitettävistä ominaisuuksista ja merkityksistä. Myös lapset ja nuoret perustavat käsityksensä sukupuolesta osin näiden sukupuolen representaatioiden varaan ja samalla myös muodostavat omaa sukupuoli-identiteettiään näihin käsityksiin tukeutuen. Aiempi tutkimus on osoittanut oppikirjojen välittäneen stereotyyppisiä käsityksiä sukupuolesta siitä huolimatta, että esimerkiksi Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet (2014) ohjaavat lisäämään tietoa ja ymmärrystä sukupuolen moninaisuudesta.
Sukupuolen representaatioita tutkittiin Satuovien aapisen (2023), Tarinoiden aapisen (2020) ja Ystävien aapisen (2019) kuvituksessa teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Lisäksi hyödynnettiin narratiivista lähestymistapaa, kun koottiin kuvaus aapisten päähenkilöiden sukupuolen representaatioista. Analysoitavia aapiskuvia oli yhteensä 356. Tavoitteena oli kuvata 1) miten sukupuoli ja sitä määrittelevät ominaisuudet kuvataan aapisten kuvituksissa ja 2) miten aapisen päähenkilöt ja sivuhenkilöt representoivat sukupuolta kuvituksissa. Aineiston analyysin ja raportoinnin selkeyden vuoksi sukupuolijanalta erotettiin sukupuolen kolme kategoriaa: mies, muu ja nainen.
Kussakin aapisessa hahmot edustivat monipuolisesti sukupuolen eri ilmentymiä. Sukupuolta määrittelevät sekä hahmon keholliset piirteet, pukeutuminen ja muu ulkonäkö että sukupuolitettu nimi tai nimitys. Erityisesti aapiskuvituksen hahmojen pukeutuminen oli sukupuolittunutta ja seurasi perinteisiä pukeutumismalleja. Analyysi osoitti myös, että ihmishahmojen sukupuolen representaatiot seurasivat sukupuolittuneita käsityksiä tiukemmin, kun taas aapiskuvituksen inhimillistetyt eläinhahmot ja mielikuvitusolennot ilmaisivat sukupuoltaan muita hahmoja vapaammin.
Vaikka aapiskuvituksen hahmojen sijoittuminen ominaisuuksiensa määrittelemänä sukupuoleen mies ja nainen oli sukupuolittunutta, aapiskuvitusten hahmojen toiminta ei kuitenkaan ollut sukupuoleen sidonnaista. Aapisessa etualalla ei ollut aiemman oppikirjatutkimuksen tapaan miehisyys, vaan sen sijaan kuvituksien keskiössä olivat lähes tulkoot aina aapisten päähenkilöt, jotka osallistuivat aktiivisesti kuvan keskeisimpään toimintaan. Sen sijaan aapisten sivuhenkilöt asettuivat sekä toiminnaltaan että sijainniltaan kuvan keskiön ulkopuolelle. Aapisten päähenkilöiden toiminta ja käyttäytyminen eivät myöskään olleet sukupuolittuneesti jäsentyneitä, vaan kukin hahmo käyttäytyi ja ilmaisi itseään ja esimerkiksi tunne-elämäänsä vapaasti sukupuolestaan riippumatta. 2020-luvun aapisten kuvitus vaikuttaakin antavan aiempaa monipuolisemman kuvan yksilön mahdollisuuksista toimia ja vaikuttaa ympäröivässä maailmassa ilman sukupuolen asettamia rajoitteita.
Sukupuolen representaatioita tutkittiin Satuovien aapisen (2023), Tarinoiden aapisen (2020) ja Ystävien aapisen (2019) kuvituksessa teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Lisäksi hyödynnettiin narratiivista lähestymistapaa, kun koottiin kuvaus aapisten päähenkilöiden sukupuolen representaatioista. Analysoitavia aapiskuvia oli yhteensä 356. Tavoitteena oli kuvata 1) miten sukupuoli ja sitä määrittelevät ominaisuudet kuvataan aapisten kuvituksissa ja 2) miten aapisen päähenkilöt ja sivuhenkilöt representoivat sukupuolta kuvituksissa. Aineiston analyysin ja raportoinnin selkeyden vuoksi sukupuolijanalta erotettiin sukupuolen kolme kategoriaa: mies, muu ja nainen.
Kussakin aapisessa hahmot edustivat monipuolisesti sukupuolen eri ilmentymiä. Sukupuolta määrittelevät sekä hahmon keholliset piirteet, pukeutuminen ja muu ulkonäkö että sukupuolitettu nimi tai nimitys. Erityisesti aapiskuvituksen hahmojen pukeutuminen oli sukupuolittunutta ja seurasi perinteisiä pukeutumismalleja. Analyysi osoitti myös, että ihmishahmojen sukupuolen representaatiot seurasivat sukupuolittuneita käsityksiä tiukemmin, kun taas aapiskuvituksen inhimillistetyt eläinhahmot ja mielikuvitusolennot ilmaisivat sukupuoltaan muita hahmoja vapaammin.
Vaikka aapiskuvituksen hahmojen sijoittuminen ominaisuuksiensa määrittelemänä sukupuoleen mies ja nainen oli sukupuolittunutta, aapiskuvitusten hahmojen toiminta ei kuitenkaan ollut sukupuoleen sidonnaista. Aapisessa etualalla ei ollut aiemman oppikirjatutkimuksen tapaan miehisyys, vaan sen sijaan kuvituksien keskiössä olivat lähes tulkoot aina aapisten päähenkilöt, jotka osallistuivat aktiivisesti kuvan keskeisimpään toimintaan. Sen sijaan aapisten sivuhenkilöt asettuivat sekä toiminnaltaan että sijainniltaan kuvan keskiön ulkopuolelle. Aapisten päähenkilöiden toiminta ja käyttäytyminen eivät myöskään olleet sukupuolittuneesti jäsentyneitä, vaan kukin hahmo käyttäytyi ja ilmaisi itseään ja esimerkiksi tunne-elämäänsä vapaasti sukupuolestaan riippumatta. 2020-luvun aapisten kuvitus vaikuttaakin antavan aiempaa monipuolisemman kuvan yksilön mahdollisuuksista toimia ja vaikuttaa ympäröivässä maailmassa ilman sukupuolen asettamia rajoitteita.
